Jyväskylän kaupunki - Uutisia

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan päätöksiä 9.3.2010

Tue, 09 Mar 2010 16:29:00 GMT

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan päätöksiä 9.3.2010

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa 9.3.2010 käsiteltiin muun muassa seuraavia asioita:

Kaupunkirakennepalveluiden tulot ylittyivät ja menot alittuivat

Kaupunkirakennelautakunta merkitsi tiedoksi kaupunkirakennepalveluiden tilinpäätöksen vuodelta 2009. Kaupunkirakennepalveluille vuodelle 2009 asetetut määrärahatavoitteet toteutuivat muutettua talousarviota paremmin. Kaupunkirakennepalveluiden toimintakate oli noin 2,7 miljoonaa euroa talousarviota suurempi.

Rakentamisen hiljentymisestä huolimatta kaupunkirakennepalveluiden käyttötaloustulot ylittyivät lähes kuusi prosenttia (1,8 miljoonaa euroa) budjetoidusta. Arvioitua suuremmat tulot kertyivät muun muassa ennakoitua korkeammasta puutavaran hinnasta, hakkuumäärien ylittymisestä, kiinteistöinsinöörin viranomais- ja kantakarttapalvelutuloista sekä tonttien ja Jyväskylän Vuokra-asunnoille välivuokrattujen asuntojen vuokratuloista. Pysäköinninvalvonnasta ja katutyöluvista saadut tulot ylittyivät huomattavasti arvioidusta. Myös maa-aineslupien valvonnan tulokertymä oli ennakoitua suurempi.

Käyttötalousmenot alittuivat 2,1 prosenttia (noin miljoona euroa) budjetoidusta. Menojen alittumiseen johtivat tiukka taloudenpito ja henkilöstömenosäästöt sekä erityisesti uudesta laajentuneesta toiminta-alueesta johtuva varovaisuus rahojen käytössä.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2010/09031630.1/frmtxt77.htm

Asemakaavamuutoksia Kivelänrannassa, Ainolassa ja Korpilahden satamassa

Lautakunta käsitteli useita asemaakaavamuutoksia. Esimerkiksi Kivelänrannan eli entisen Tuomiojärven leirintäalueen ja Ainolan asemakaavaluonnokset asetettiin nähtäville, jotta osallisilla on tilaisuus esittää niistä mielipiteensä. Ainolan alueesta on laadittu neljä erilaista luonnosta, joissa on painotettu alueen kehittämisessä erilaisia näkökohtia. Lautakunta hyväksyi Korpilahden sataman asemakaavan muutoksen ja lähetti sen kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Asioiden esittelytekstit:
http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2010/09031630.1/frmtxt84.htm
http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2010/09031630.1/frmtxt87.htm
http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2010/09031630.1/frmtxt88.htm

Uudet satama- ja venepaikkamaksut hyväksyttiin

Lautakunta hyväksyi uudet satama- ja venepaikkamaksut ja määräsi ne tulemaan voimaan 15.3.2010. Lähtökohtana on satamapalveluiden käyttötalouden kustannusten kattaminen tuloilla. Päätöksen mukaisilla maksuilla ja nykyisellä vuokrausasteella käyttötalouden kulut saadaan katettua täysimääräisesti.

Venepaikkojen hinnoittelu ja taksarakenne vaihtelivat aiemmin kolmen kunnan alueella merkittävästi. Hinnoittelu yhtenäistetään siten, että entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden alueiden hinnat nostetaan vuoteen 2011 mennessä entisen Jyväskylän kaupungin hintojen tasolle.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2010/09031630.1/frmtxt90.htm

Viherpalveluohjelman ensimmäiset osat hyväksyttiin

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi viherpalveluohjelman osat, jotka käsittelevät leikkipuistoja, uimarantapalveluja, kenttäpalveluja, skeittipalveluja, koirapalveluja sekä matonpesupaikkoja. Viherpalveluohjelman muita osia käsitellään ensi syksynä. Lautakunta päättää vuosittain erikseen palveluihin liittyvistä investoinneista.

Jyväskylän viherpalveluohjelma kokoaa entisen Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden viherpalvelut yhtenäiseksi viherpalvelujärjestelmäksi. Viherpalveluohjelma toimii pitkän aikavälin toimintasuunnitelmana, kun viherpalveluverkostoa suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään. Viherpalveluohjelman tärkeimpänä tehtävänä on turvata kaupungin viherpalveluiden laatutaso sekä alueellinen tasapuolisuus.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2010/09031630.1/frmtxt92.htm

Kokouksen päätökset tehtiin esitysten mukaisesti.

Kokouksen esityslistan voi lukea osoitteessa:
http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2010/09031630.1/index.htm

Kokouksen liitteisiin voi tutustua osoitteessa:
http://www.jkl.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=KARLTK&pvm=9%2e3%2e2010%2016%3a30%3a00

Lisätietoja:
Kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Aimo Asikainen, p. 050 381 9577, etunimi.sukunimi@jkl.fi, etunimi.sukunimi@jkl.fi
Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 050 336 2819, etunimi.sukunimi@jkl.fi

Jyväskylän Tilapalvelun johtokunnan kokouksesta 9.3.2010

Tue, 09 Mar 2010 14:29:00 GMT

Jyväskylän Tilapalvelun johtokunnan kokouksesta 9.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelma etenee

Jyväskylän Tilapalvelun johtokunta hyväksyi Jyväskylän kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman ja sen kustannusarvion 10 558 000 euroa ja esittää kaupunginhallituksellesen hyväksymistä.

Esityslistateksti

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjauksen tiedotustilaisuuden esitysmateriaali on luettavissa kaupungin verkkosivuilla osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/kaupungintalo

Lahjaharjun päiväkodin peruskorjauksen hankesuunnitelma

Tilapalvelun johtokunta päätti käynnistää Lahjaharjun päiväkodin uudisrakentamisen hankesuunnittelun vaihtoehtona päiväkodin peruskorjaukselle. Tässä yhteydessä tulisi tarkistaa ja päivittää alueen päiväkotien palveluverkkoselvitys. Samalla johtokunta hyväksyi Lahjaharjun päiväkodin kiireellisten ja välttämättömien korjaustöiden kustannusarvion 350 000 euroa.

Esityslistateksti

Jyväskylän Tilapalvelun johtokunnan kokouksen 9.3.2010 esityslista ja liitteet kokonaisuudessaan.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Veijo Koskinen, puh. 050 60156
kiinteistöjohtaja Esko Eriksson, puh. 0400 641 621

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU
www.jyvaskyla.fi/tilapalvelu

Akateemikko Juha Leiviskä esittelee hallintokorttelin suunnitelmaa

Tue, 09 Mar 2010 10:49:00 GMT

Akateemikko Juha Leiviskä esittelee hallintokorttelin suunnitelmaa

Akateemikko Juha Leiviskä esittelee hallintokorttelin suunnitelmaa keskiviikkona 17.3.2010 kello 17.00 alkaen yleisötilaisuudessa Keski-Suomen museon auditoriossa (Alvar Aallon katu 7). Kaikille kiinnostuneille avoin tilaisuus on osa Jyväskylän päivien ohjelmaa.

Akateemikko Alvar Aallon Jyväskylän hallintokorttelin kokonaissuunnitelmasta vuodelta 1972 on toteutettu teatteri, entinen poliisitalo ja rakennusvirasto. Rakentamatta on edelleen valtuustotorni sekä sen, kaupungintalon ja rakennusviraston eli nykyisen Rakentajantalon yhdistävä toimistorakennus. Suunnitelman toteuttamisesta on kaupungin juhlapäätös vuodelta 1987.

Tekijänoikeudet suunnitelmiin ovat Alvar Aalto -säätiön hallituksella, joka on vuonna 2003 tehdyllä päätöksellä edellyttänyt mahdollisen jatkosuunnitelman tekijäksi akateemikko Juha Leiviskän.

Korttelin kehittämisen ja toimintojen ideoinnin pohjaksi kaupunki on tilannut akateemikko Leiviskältä luonnosehdotuksen siitä, miten korttelin loppuosan rakentaminen voitaisiin toteuttaa Aallon hengessä ja samalla vahvistaa Jyväskylän asemaa Alvar Aallon kaupunkina.

Akateemikko Leiviskän suunnitelmalla ei ole tilaohjelmaa; se mahdollistaa jatkossa erilaisia toimintoja, joiden kartoitus on tarkoitus käynnistää. Siinä yhteydessä selvitetään, mitä kaupungin tai yksityisiä toimintoja sinne on järkevää sijoittaa, miten kortteli pidetään elävänä keskustan korttelina, mitä rahoitusmahdollisuuksia rakentamiseen voi saada jne.

Mahdollisesta jatkosuunnittelusta, hankesuunnitelmasta ja toteuttamisajankohdasta päätetään vasta ideavaiheen jälkeen.

Suunnitelma on esitelty viime vuoden lopulla kaupunkisuunnittelun johtoryhmälle, tiedotusvälineille, kaupunginhallitukselle ja kaupunkirakennelautakunnalle.

Lisätietoja: kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen, p. 050 5220 480

Jyväskylän kaupunginhallituksesta 8.3.2010

Mon, 08 Mar 2010 16:11:00 GMT

Jyväskylän kaupunginhallituksesta 8.3.2010

Jyväskylän kaupunkistrategia etenee valtuustoon

Vuonna 2009 työstettyä ja kaupunginvaltuuston palauttamaa kaupunkistrategiaa viimeisteltiin valtuuston puheenjohtajien ja valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksessa 25.2.2010, jossa strategialuonnokseen tehtiin yhteisesti sovittuja muutoksia. Sovittiin, että kaupungin arvoja on syytä käsitellä kaupunkistrategian vuosittaisen päivityksen yhteydessä ja uuden sukupolven organisaation valmistelutyössä.

Strategiassa on kolme teemaryhmää: 1) Jyväskylän kaupungin kehitysedellytysten turvaaminen: kilpailukyky, kaupunki- ja elinkeinopolitiikka, kaupunkirakenne ja ympäristö, 2) Kuntalaisten osallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen: palvelut, kulttuuritarjonta ja hyvinvointipolitiikka sekä 3) Kaupunkiorganisaation toimivuus: talouden ja toiminnan ohjaus sekä organisaatiokulttuuri ja -rakenne. Teemojen sisällöt jakaantuvat strategisiin toimintalinjoihin ja tavoitteisiin sekä toimenpiteisiin ja kehityshankkeisiin.

Kaupunginhallitus hyväksyi muutetun päätösehdotuksen (päätökseen lisättiin lause Kaupunkistrategia ohjaa palvelualueilla asioiden valmistelua ja päätöksentekoa) ja päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Jyväskylän kaupungille kaupunginhallituksen tarkistetun esityksen mukaisen strategian.

Strategia löytyy verkosta Hallinto ja päätöksenteko -sivulta ja tästä.

Asian esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/08031400.1/frmtxt113.htm

Yhteistyösopimus rallia järjestävän AKK Sports Oy:n kanssa vuodelle 2010 hyväksyttiin

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2010 talousarvioon rallin maailmanmestaruusosakilpailun varauksen 260 000 euroa. Kaupungin kustannukset muodostuvat tapahtuman käyttöön annettavien tilojen vuokrista sekä järjestely- yms. töistä mm. Laajavuoressa ja Lutakossa. Vuonna 2010 Killerin supererikoiskoetta ei toteuteta, mutta rallin 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ajetaan Laajavuoren erikoiskoe. Rallin huolto- ja kisakeskuksena toimii edelleen Jyväskylän Paviljonki, ja 60-vuotisjuhlat järjestetään Lutakon alueella. Ralli on järjestetty Jyväskylässä keskeytyksettä vuodesta 1951 alkaen. Vuoden 2010 kilpailureitti on julkaistu, mutta tarkempi juhlavuoden ohjelma julkistetaan kevään aikana.

Kaupungin kustannukset 260 000 euroa jakaantuvat seuraavasti: Jyväskylän Paviljongin vuokrat 130 000 euroa, yleisöerikoiskokeen ja muut rallien järjestelyt 75 000 euroa, järjestelyraha 35 000 euroa, varasto ja toimisto 20 000 euroa. Tuloiksi on arvioitu 146 500 euroa. Näin kaupungin nettomenot olisivat 113 500 euroa vuonna 2010. Kustannuksiin osallistuvat kaupungin lisäksi ainakin Jykes Oy, Keski-Suomen liitto, Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylän Kongressikeskus Oy ja Keskimaa Oy, jotka saavat vastineeksi osuutensa ralleihin liittyvästä näkyvyydestä. Lopulliset neuvottelut yhteistyökumppanien osuudesta käydään AKK Sports Oy:n kanssa tehtävän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Kaupunginhallitus hyväksyi Jyväskylän kaupungin ja AKK Sports Oy:n välisen sopimuksen maailmanmestaruusrallin osakilpailun järjestämisestä vuonna 2010.

Asian esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/08031400.1/frmtxt121.htm

Asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus, Säynätsalo, Karhuniemi

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Säynätsalon saaren länsiosassa, Karhuniemessä. Kaava on osin vanhentunut. Muutoksen yhteydessä on selvitetty Huvilanrannan ja Tiilelän tilojen rakennusten ja pihapiirien suojelu sekä tilojen alueelle sijoittuva lisärakentaminen suojelulliset tavoitteet huomioiden. Lisäksi kaavamuutoksen yhteydessä on tarkasteltu Karhuniemen alueen täydennysrakentaminen.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy 26.1.2010 tarkistetussa muodossa asemakaavan laajennusehdotuksen 31. kaupunginosaan ja asemakaavan muutosehdotuksen 31. kaupunginosan kortteleihin 61–68 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueille sekä niiden yhteydessä sitovan tonttijaon (Säynätsalo, Karhuniemi).

Asian esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/08031400.1/frmtxt114.htm

Asemakaavan muutosehdotus, Suluntie 19

Muutosalue sijaitsee Huhtasuolla Kangaslammen ranta-alueella noin 6 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelualueena on Suluntien varrella oleva rakentamaton kortteli 10 sekä pysäköintialueena toimiva kortteli 11 lähiympäristöineen. Tavoitteena on mahdollistaa asuinrakentamista pitkään rakentamattomana olleelle yleisten rakennusten korttelialueelle, jolle ei nähdä enää tarvetta kaavan mukaisessa käytössä. Suunnitelma toteuttaa kaupungin strategisia tavoitteita täydennysrakentamisen osalta. Tavoitteena on myös tasapainottaa alueen sosiaalista rakennetta. Alue on kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta korttelia 11, jonka on omistaa Sulun Kiinteistönhoito Oy.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy asemakaavan muutoksen 20. kaupunginosan korttelin 10 tontille 1 ja korttelin 11 tontille 1 sekä virkistys- ja katualueelle (Suluntie 19, Huhtasuo) ja siihen liittyvän sitovan tonttijaon.

Asian esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/08031400.1/frmtxt115.htm

Asemakaavan muutosehdotus, Asmalammentie 26

Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu on hakenut asemakaavan muutosta 65. kaupunginosan korttelin 407 tontille 1 osoitteessa Asmalammentie 26. Tontille, jonka omistaa Jyväskylän kaupunki, on tarkoitus rakentaa Keski-Suomen pelastuslaitoksen Vaajakosken aluepaloasema. Kaavamuutoksella haetaan kaavamerkinnän muuttamista siten, että tontille voidaan sijoittaa paloasema. Suurinta sallittua kerroslukua haetaan muutettavaksi II:sta III:een ja rakennusoikeutta osoitettavaksi tontille 2300 k-m2.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy asemakaavan muutoksen 65. kaupunginosan korttelin 407 tontille 1 (Asmalammentie 26, Vaajakoski).

Asian esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/08031400.1/frmtxt116.htm

Asemakaavan muutosehdotus sekä tonttijaon hyväksyminen, Kelokatu, Seppälä

YIT Rakennus Oy on hakenut valtakirjoilla asemakaavan muutosta 15. kaupunginosan korttelin 65 tonteille 4-9. Hakemuksessa esitetään, että voimassa olevan kaavan tonttien nykyinen käyttötarkoitus asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (AKR) muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). II-kerroksisia rakennusmassoja halutaan korottaa III ja IV- kerroksisiksi. Rakennusoikeudet halutaan tonttikohtaisina. Hakemuksessa esitetty rakennusoikeuden lisäys on huomattava eli n. 4000 k-m2, jolloin kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuisi asumiselle n. 6500 k-m2.

Kaupunginhallitus
- hyväksyy alustavasti asemakaavan muutoksen 15. kaupunginosan korttelin 65 tonteille 4–9 sekä tonttijaon asemakaavan yhteydessä (Kelokatu, Seppälä)
- asettaa ehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja -asetuksen 27, 28 ja 32 §:n määräysten mukaisesti julkisesti nähtäville
- pyytää siitä rakennus- ja ympäristölautakunnan sekä Keski-Suomen pelastuslaitoksen lausunnot.

Asian esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/08031400.1/frmtxt117.htm

Asemakaavan muutosehdotus, Siilinkuja-Saukonkuja II, Halssila

Kaavamuutoksen tarkoituksena on suojella Halssilan vanhaa puutalomiljöötä säilyttämällä alueen vanhat rakennukset sekä mahdollistamalla hallittu laajentaminen, korjaaminen ja uudisrakentaminen. Tavoitteena on aluekokonaisuus, jossa eri aikakausien rakennukset muodostavat mittakaavaltaan ja hengeltään yhtenäisen kokonaisuuden. Tarkoitus ei ole museoida aluetta, vaan mahdollistaa sen säilyminen elinvoimaisena ja kuitenkin luonteeltaan omaleimaisena.

Kaupunginhallitus
- hyväksyy alustavasti asemakaavan muutoksen 16. kaupunginosan kortteleihin 179, 180 ja kortteleiden 77 ja 78 osille sekä katu- ja puistoalueelle (Siilinkuja-Saukonkuja II, Halssila)
- asettaa ehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja -asetuksen 27, 28 ja 32 §:n määräysten mukaisesti julkisesti nähtäville
- pyytää siitä rakennus- ja ympäristölautakunnan, Keski-Suomen pelastuslaitoksen ja Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunnot.

Asian esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/08031400.1/frmtxt118.htm

Asemakaavan muutosehdotus sekä tonttijaon hyväksyminen, Tikanranta II

Asemakaavamuutoksella alueelle muodostetaan tiivis ja viihtyisä täydennysrakentamisen kohde keskusta-alueen tuntumaan. Asemakaava luo edellytykset terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön muodostumiselle noin 80–100 asukkaalle. Kaavamuutosalue sijaitsee Kuokkalassa Tikassa Pohjantien ja Sippulantien risteyksen länsipuolella.

Kaupunginhallitus
- hyväksyy alustavasti asemakaavan muutoksen 26. kaupunginosan kortteliin 9 sekä erityisalueelle sekä tonttijaon asemakaavan yhteydessä (Tikanranta II)
- asettaa ehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja -asetuksen 27, 28 ja 32 §:n määräysten mukaisesti julkisesti nähtäville
- pyytää siitä rakennus- ja ympäristölautakunnan, Keski-Suomen pelastuslaitoksen ja Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunnot.

Asian esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/08031400.1/frmtxt119.htm

Lautakuntien ja johtokuntien selonteot vuoden 2009 sisäisestä valvonnasta

Kaupunginhallituksen 19.1.2009 antamassa sisäisen valvonnan yleisohjeessa edellytetään lauta- ja johtokuntien hyväksyvän oman tehtäväalueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelman, jonka asianmukaisesta täytäntöönpanosta johtavat viranhaltijat huolehtivat. Yleisohje edellyttää myös, että toimielimet ja tilivelvolliset viranhaltijat valmistelevat vuosittain vastuualueeltaan kaupunginhallitukselle selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta.

Kaupunginhallitukselle osoitetuista selonteoista sisäisen tarkastuksen päällikkö on tehnyt tiivistelmän keskeisimmistä valvonnan tuloksista ja sovituista kehittämistoimenpiteistä. Yhteenvetona annetuista selonteoista voi päätellä, että yleisohjeen mukaisten valvontasuunnitelmien tekeminen, valvonnan toteuttaminen, raportointi ja arviointi ovat toimineet kohtuullisen hyvin.

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selonteot vuoden 2009 sisäisestä valvonnasta.

Asian esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/08031400.1/frmtxt120.htm

Lausunto tutkimuslupahakemukselle Vattenfall Verkko Oy:n 110 kV voimajohtohankkeelle Toivila-Mäntylä

Kaupunginhallitus päätti esittää lausuntonaan, että Jyväskylän kaupunki yhtyy edelleen Korpilahden kunnan 25.11.2008 esittämään lausuntoon ja että lausunto tulee huomioida linjan tarkemmassa suunnittelussa. Linja-alueelle liittyy kolme yleiskaavahanketta (Raspio-Iloniemi oyk, Vesterin oyk ja Eteläinen Korpilahti).

Jyväskylän kaupunki haluaa saada mahdollisuuden lausua mielipiteensä ennen lopullisen linjauksen määrittämistä linjalle liittyvien yleiskaavallisten tavoitteiden takia.

Asian esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/08031400.1/frmtxt122.htm

Selityksen antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle

Selityksen antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle Nina Steffanssonin valitukseen kunnan ja Leppälahti–Savio -vesihuolto-osuuskunnan vesihuoltoverkostojen yhdistämistä koskevassa asiassa.

Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että valitus tulee hylätä kaupunkirakennelautakunnan lausunnossa esitetyin perustein.

Asian esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/08031400.1/frmtxt124.htm

Valtuustoaloite, asia 123, esityksen mukaan.

Lisätietoja:
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen, puh. 050 60156
2. varapuheenjohtaja Ari Hiltunen, puh. 0400 583 210
kaupunginjohtaja Markku Andersson, puh. 014 266 1501

Tule ideoimaan mobiilipalveluita arkeen!

Mon, 08 Mar 2010 13:40:00 GMT

Tule ideoimaan mobiilipalveluita arkeen!

Millaiset mobiilipalvelut innostaisivat liikkumaan, seuraamaan omaa terveyttä tai opiskelemaan? Millaisia pelejä, tarinoita ja seikkailuja aina mukana kulkevan kännykän kautta voisi syntyä vaikkapa luontopolulla, bussipysäkillä tai koulun pihalla? Miten arkipäiväisiä asiointitilanteita voitaisiin helpottaa mobiiliteknologian avulla?

Näitä kysymyksiä mietitään Jyväskylän yliopiston kaksivuotisessa Arjen mobiilipalvelut -hankkeessa, jossa ovat mukana Jyväskylän, Saarijärven ja Ähtärin kaupungit sekä Hankasalmen ja Konneveden kunnat. Tavoitteena on, että kaikilla paikkakuntien asukkailla on tilaisuus tuoda ideoitaan esiin sekä antaa kommentteja kehitteillä olevista mobiilipalveluista, jotka voivat olla kännykän tai jonkin muun kannettavan laitteen kautta toimivia.

Ensimmäinen ideakampanja käynnistyy

Kuntalaisten ideoita kerätään juuri avatulla Mobiiliarki-sivustolla. Sivun avaukseksi käynnistämme hankkeen yhteistyökunnille yhteisen kampanjan, jossa ideoidaan mobiilipalveluita esimerkiksi kotiin, kouluun, vapaa-aikaan, työhön, harrastuksiin, asiointiin – siis mihin tahansa arkipäivän tilanteisiin. Idea voi tuoda hyötyä tai huvia, ja se voi olla suunnattu minkä ikäisille ihmisille tahansa.

Ensimmäinen ideakampanja järjestetään ajalla 8.3.–9.4.2010. Käy kertomassa mobiili-ideasi tai -toiveesi muutamalla rivillä osoitteessa www.mobiiliarki.jyu.fi, mistä löytyy myös lisätietoja kampanjasta. Ideoita lähettäneiden kesken arvotaan lahjakorttipalkintoja.

Arjen mobiilipalvelut -hanke

Arjen mobiilipalvelut on Jyväskylän yliopiston Agora Centerin tutkimus- ja kehittämishanke. Hanke on Tekesin rahoittama, ja se toteutetaan yhteistyössä
- kuntien (Hankasalmi, Jyväskylä, Konnevesi, Saarijärvi ja Ähtäri),
- yritysten (Nokia, Corusfit ja Firstbeat Technologies) sekä
- Jyväskylän yliopiston eri tiedekuntien ja laitosten kanssa.
Kunnissa toimivat suunnitteluryhmät pureutuvat syvemmälle erilaisten oppimiseen ja hyvinvointiin liittyvien mobiilisovellusten suunnitteluun. Jyväskylän kaupungin suunnitteluryhmät keskittyvät erityisesti pohtimaan elämänhallinnan tukemista ja reaaliaikaista kommunikaatiota eri elämäntilanteissa (erityisesti päivähoidossa, oppilashuollossa ja moniongelmaisten asiakkaiden kanssa). Mobiiliarki-sivuston kautta puolestaan halutaan kerätä laaja-alaisesti eri-ikäisten ihmisten ideoita ja toiveita mobiiliteknologian mahdollisuuksista hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä.

Lisätietoja:
tutkija Tuula Nousiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto (tuula.nousiainen@jyu.fi)
kehittämisjohtaja Maija Nakari, Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, etunimi.sukunimi@jkl.fi, p. 050 361 6004

Keski-Suomen päivää vietetään 18.4. - ohjelma on valmistunut

Mon, 08 Mar 2010 13:39:00 GMT

Keski-Suomen päivää vietetään 18.4. - ohjelma on valmistunut

Keski-Suomen päivän ohjelma on valmistunut ja löytyy osoitteesta www.keskisuomi.fi/kspaiva.

Luvassa on kymmenkunta erilaista tilaisuutta perinnepidoista konsertteihin, maaseuturetkestä museoihin. Keski-Suomen päivään sisältöä tuottavat monenlaiset osaajat: yhteisöt, yhdistykset ja organisaatiot, ammattilaiset ja harrastajat. Niinpä tapahtumat muotoutuvat tekijöidensä näköisiksi ja tekevät maakuntapäivästä moni-ilmeisen.

Keski-Suomen liitto kokoaa päivän tapahtumat ja tuottaa käsiohjelman ja julisteet, jotka auttavat sisällöntuottajia tavoittamaan kohderyhmänsä.

Miksi 18. huhtikuuta?

Huhtikuun 18. päivänä vuonna 1865 piirilääkäri Wolmar Schildt esitti sanomalehti Suomettaressa "maaherran läänin" perustamista "kauas maan sydämeen" eli Keski-Suomeen. Kirjoitusta pidetään ensimmäisenä julkisena esityksenä Keski-Suomen alueen puolesta. Keski-Suomen identiteetti on elänyt noista ajoista lähtien ja nykyään, läänien kadottua kartalta, maakunnan merkitys korostuu entisestään.

Lisätiedot:
Merja Lahti 040 595 0000

Muutoksia Huhtasuon neuvolan palveluissa

Mon, 08 Mar 2010 13:27:00 GMT

Muutoksia Huhtasuon neuvolan palveluissa

Huhtasuon neuvolassa tehdään korjauksia 22.3.2010 alkaen. Korjaustyöt kestävät noin neljä viikkoa. Huhtasuon kolme lastenneuvolaa ja terveydenhoitajat Päivi Sampo, Hanne Immonen ja Susanna Matilainen siirtyvät remontin vuoksi entisen sosiaaliaseman tiloihin, os. Nevakatu 1. Kyseiset terveydenhoitajat eivät ota vastaan asiakkaita eivätkä vastaa puhelimiin muuttopäivinä 17.3.–19.3.2010.

Huhtasuon äitiysneuvolassa Marika Airaksisen vastuualueen ja perhesuunnitteluneuvolan vastaanotot jatkuvat normaalisti.

Huhtasuon neuvolan yhteystiedot:

Lastenneuvola
Päivi Sampo, p. 014 26 62234
puhelinaika ma–to klo 12–13
ei 17.3.–19.3.2010

Susanna Matilainen, p. 014 26 62214
puhelinaika ma–to klo 12–13
ei 17.3.–19.3.2010

Äitiys- ja lastenneuvola
Hanne Immonen, p. 014 26 62210
puhelinaika ma–to klo 12–13
ei 17.3.–19.3.2010

Äitiysneuvola
Taina Sutinen tai sij. Marika Airaksinen, p. 014 26 62237
puhelinaika ma–to klo 12–13
Toiminta jatkuu normaalisti.

Perhesuunnitteluneuvola
Kaija Sauvolainen, p. 014 26 62231
puhelinaika ma–to klo 12–13
Toiminta jatkuu normaalisti.

Pahoittelemme remontista aiheutuvaa häiriötä!

Lisätietoa: osastonhoitaja Hannele Virenius, p. 014 26 62198

Asiakkaan kokemuksia sosiaalipalvelun laadusta ja nopeudesta selvitetään

Mon, 08 Mar 2010 13:13:00 GMT

Asiakkaan kokemuksia sosiaalipalvelun laadusta ja nopeudesta selvitetään

Jyväskylän sosiaalipalveluiden asiakkaita pyydetään osallistumaan maksuttomaan asiakaskyselyyn. Kaupunkia kiinnostaa, millaisena asiakas koki saamansa palvelun ja kuinka palvelunopeus häntä tyydytti. Hannikaisenkadun sosiaaliaseman asiakkaat saavat asioidessaan pyynnön osallistua tekstiviestillä toteutettavaan kyselyyn. Palvelukysely toteutetaan 8.–13.3.2010.

Kyselyyn vastataan tekstiviestillä. Alkava palvelukysely on ensimmäinen laatuaan Jyväskylän palveluissa. Jos kokemukset toteutustavasta ovat hyvät, kaupunki ottaa nopean palautteen kyselyn laajemminkin hyödynnettäväksi.

Palautteen antajan tiedot ja vastaukset ovat täysin luottamuksellisia, eikä tulosten analysoinnissa vastaajien henkilötietoja yhdistetä annettuihin vastauksiin. Vastaajien yhteystietoja ei myöskään anneta markkinointitarkoituksiin.

Tutkimus suoritetaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden, Jyväskylän yliopiston ja sähköisen kyselyn palveluntuottaja Headlong Oy:n kanssa.

Lisätietoja: palveluyksikön johtaja Ritva Anttonen, p. 050 347 1022

Keski-Suomen museon käsityöläiskodit muuttavat kahden yön aikana uuteen osoitteeseen

Mon, 08 Mar 2010 11:37:00 GMT

Keski-Suomen museon käsityöläiskodit muuttavat kahden yön aikana uuteen osoitteeseen

Liikennerajoituksia tiistaina 9.3.2010 ja keskiviikkona 10.3.2010 illalla ja yöllä

Keski-Suomen museon käsityöläiskodit eli kuparisepän talo ja pienempi puusepän talo siirretään Cygnaeuksenkatu 2:n puutalotontille 9.-11.3.2010. Isomman rakennuksen siirron valmistelut aloitetaan rakennusten nykyisellä sijoituspaikalla Alvar Aallon kadulla Keski-Suomen museon vieressä tiistaina 9.3.2010 klo 17.00. Siirtokuljetus lähtee liikkeelle klo 21.00 ja kuljetuksen kestoksi on arvioitu noin yksi tunti. Rakennuksen nostotyöt uusille perustuksilleen aloitetaan n. klo 22.00. Nostotöiden arvioidaan olevan valmiit klo 01.00 mennessä. Pienempi rakennus siirretään seuraavana päivänä keskiviikkona 10.3.2010 samassa aikataulussa.

Viestimien edustajat ovat tervetulleet seuraamaan käsityöläiskotien siirto- ja nosto-operaatiota 9.-11.3.2010.

Nosto- ja siirtotöistä johtuen kumpanakin iltana ja yönä 9.-11.3.2010 siirtoreitillä Alvar Aallon katu - Hannikaisenkatu on liikennerajoituksia. Myös Cygnaeuksenkadulla välillä Vapaudenkatu - Hannikaisenkatu on keskiviikon ja torstain välisenä yönä liikennerajoituksia ja katu on osittain suljettu. Käsityöläiskotien nykyisen sijoituspaikan viereisellä yleisellä pysäköintipaikalla on pysäköinti kielletty 8.-14.3.2010 välisenä aikana.

Käsityöläiskotien siirtoreitin kartta ja havainnekuva kaupunkilaispihasta tiedotteen liitteenä ja nähtävillä os. http://www.jyvaskyla.fi/tilapalvelu/ajankohtaista/kasityolaiskotien_siirto

Haasteellinen tehtävä ammattilaisten käsissä

Käsityöläiskodit siirretään uudelle sijoituspaikalle kokonaisina, kuitenkin siten, että kummastakin rakennuksesta erotetaan umpikuistit ja ne siirretään erikseen. Esim. isompi rakennuksista eli kuparisepän talo painaa yhdessä nostokehikkonsa kanssa noin 65,5 tonnia. Kuljetuksen leveys on 8,20 metriä, pituus 15,30 metriä ja korkeus 7 metriä. Siirroista tekee talojen koon lisäksi haastavan se, että kyse on kokonaisten ja vanhojen museorakennusten siirrosta, joka tapahtuu keskellä kaupunkia. Vaativat kuljetukset hoitaa Nurminen Logistics Oyj, jolla on kokemusta erikois- ja raskaskuljetuksista sekä Suomesta että ulkomailta usealta vuosikymmeneltä.

Käsityöläiskodit muuttavat jo kolmannen kerran

Keski-Suomen museon käsityöläiskodit ovat Jyväskylän kaupungin ruutuasemakaava-alueen vanhimpia asuinrakennuksia. Suurempi, kupariseppä Sjöblomin talo on rakennettu vuosien 1842-1850 aikana ja pienempi puusepän talo, alun perin hattumaakari Fagerlundin talo vuonna 1844. Talot purettiin keskikaupungilta kerrostalojen alta, suurempi Vaasankatu 27:n tontilta vuonna 1953 ja pienempi vuonna1955 Cygnaeuksenkatu 12:n tontilta. Keski-Suomen Museoyhdistys ry sai rakennukset lahjoituksena rakennusliike TEORA Oy:ltä. Käsityöläiskodit avattiin yleisölle Ruusupuistossa syksyllä1956. Rakennukset siirrettiin kokonaisina Keski-Suomen museon laajennuksen tieltä lokakuussa 1988 kadun toiselle puolelle. Nyt tapahtuva siirto Cygnaeuksenkatu 2:n puutalotontille on rakennusten kolmas muutto. Käsityöläiskodit on kunnostusten jälkeen tarkoitus pitää avoinna ympäri vuoden.

Cygnaeuksenkatu 2:n puutalotontista kaupunkilaisten oma piha - kaupunkilaispiha

Cygnaeuksenkatu 2:n historiallisesta puutalotontista rakennuksineen on tarkoitus kehittää 1800-luvun henkinen kokonaisuus, kaupunkilaispiha. Tontille luodaan keskisuomalaisen kulttuuriperinnön ja käsityöläisten keskittymä ja matkailukohde, jossa on viihtyisiä työtiloja, näyttelytiloja ja kahvila-ravintola. Tontti kokonaisuudessaan toimii kaupunkilaisille ja matkailijoille viihtyisänä kohtaamispaikkana ja toimintaympäristönä, jossa on tekemistä, näkemistä ja kokemista kaikille vauvasta vaariin. Tavoitteena on saada kadonnut ”puutalo-Jyväskylä” muistoksi jälkipolville sekä vanhan ajan puutarha kertomaan entisajan puutarhanhoidosta ja kasveista. Kaupunki rakentaa kaupunkilaispihaa yhteistyössä yrittäjä Margo Saxbergin kanssa. Kaupunkilaispihan kokonaisuus pyritään saamaan valmiiksi vuoteen 2012 mennessä, jolloin kaupunki täyttää 175 vuotta.

Kaupunkilaispihan 22.1.2010 pidetyn tiedotustilaisuuden esittelymateriaali on luettavissa osoitteessa http://www3.jkl.fi/ajankohtaista/filet/kaupunkilaispiha20100122/

Lisätietoja:
Jyväskylän Tilapalvelun projektipäällikkö Juha Reunama, p. 0400 648 387
Jyväskylän Tilapalvelun kiinteistöjohtaja Esko Eriksson, p. 0500 641 621
Jyväskylän Tilapalvelun suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo-Gylling, p. 050 606 87
Keski-Suomen museon museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, p. 050 355 5048
Nurminen Logistics Oyj:n Vice President Hannu Vuorinen, p. 0400 640 624

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU
www.jyvaskyla.fi/tilapalvelu

Jyväskylä Sinfonian konsertti 17.3. vie romantiikan ajan sävelpoluille

Mon, 08 Mar 2010 09:30:00 GMT

Jyväskylä Sinfonia konsertti 17.3. vie romantiikan ajan sävelpoluille

Kaksi ranskalaista taitelijaa ohjaavat Jyväskylä sinfonian romantiikan ajan sävelpoluille keskiviikkona 17.3. Konsertin johtaa aikaisemmin ilmoitetun Alexandre Myratin tilalla Patrick Gallois ja solistina on viime syksynä orkesterin soittajistoon liittynyt oboisti Julien Weber. Julien Weber on soittanut aikaisemmin belgialaisissa ja ranskalaisissa orkestereissa, viimeksi Avignonin orkesterissa. Hän on myös sijoittunut useissa musiikkikilpailuissa palkintosijoille. Romantiikan sävelpolkuja -konsertti alkaa klo 19 Jyväskylän teatteritalossa ja se kuuluu Jyväskylän päivien tapahtumiin.

Konsertin ohjelma koostuu kahden säveltäjämestarin teoksista. Richard Straussin oboekonsertto on hienovaraisesti orkestroitu ja siitä kuulee Straussin rakkauden Mozartin musiikkiin ja viehkeään rokokootyyliin. Erityisen kaunis on konserton toinen osa, jota on mainittu jopa jumalaisen kauniiksi. Franz Schubertin viimeinen sinfonia eli Suuri C-duuri-sinfonia on tunnevyöryssään aito romanttinen sinfonia.

Konsertin liput 20/18/10 €, K-Plussa-kortilla 18/16/8 € Lippupisteestä

Lisätiedot: Mari Itäranta, puh. (014) 266 4167

Mielen ja ruumiin yhteys, ruumis ja ruumiinkieli realisoituvat Stefan Nyströmin teoksissa

Mon, 08 Mar 2010 07:50:00 GMT

Mielen ja ruumiin yhteys, ruumis ja ruumiinkieli realisoituvat Stefan Nyströmin näyttelyssä

Stefan Nyström - Portraits of Mind and Body
12.3.–18.4. Holvin alagalleria ja aula

Tiedotustilaisuus viestimille keskiviikkona 10.3. klo 14

Näyttelystäni
Mielen ja ruumiin yhteys, ruumis ja ruumiinkieli ovat merkityksiä, jotka askarruttavat minua. Ne vaikuttavat meihin ihmisiin mitä suurimmassa määrin. Taiteessani pyrin ”selittämään ja hahmottamaan” sitä miten ruumiimme ovat samalla sekä erottamaton osa yksilön elämismaailmaa (saks. Lebenswelt) että kulttuuristen odotusten, vaatimusten ja määritysten ristipaineessa.
Havaintojani ja ajatuksiani näistä pyrin realisoimaan maalauksissa, installaatioissa ja veistoksissa sekä näiden yhdistelmissä. Pyrin lisäksi ”installoimaan” näyttelyripustuksen niin, että teokset yhdistyvät aina uudella tavalla antaen uusia merkityksiä, riippuen katsojan sijainnista. Yhtenä kantavana osa-alueena ovat psykologiseen muotokuvamaalauksen traditioon kuuluvat, mutta nykytaiteen näkökulmasta tekemäni maalaukset.
Teoksissa tuon esille myös aiheita, jotka yleensä koetaan intiimeiksi, rumiksi tai ei-toivotuiksi ja joita mieluiten piilotetaan tai niistä halutaan päästä nopeasti eroon, jotta yleiset kauneuskriteerit täyttyisivät (esimerkiksi iän, lihavuuden, sairauden tai raskauden muuttama ihminen). Haluan myös kyseenalaistaa ihmisen luokittelun ulkoisten kvaliteettien perusteella. Riippuen viitekehyksestä meistä voi tulla ihmisen sijasta ”potilas”, ”lihava”, ”lävistäjä”, ”pomo” tai ”raskaana oleva”.
Esittämällä aiheita perinteisessä taidekontekstissa, esimerkiksi öljymaalauksina museossa, haluan omalta osaltani tehdä hyväksyttäväksi, legitimoida, ihmisen ja hänen lihansa kaikki olomuodot.
Jyväskylän taidemuseon näyttelyssä asetan esille teoksia, joissa kuvataiteen pitkä perinne ja oma joskus aika ”karheakin” elämämme kohtaavat.

Filosofinen perusta
Ruumis ja sielu
Sielun ja ruumiin suhde on aina ollut problemaattinen länsimaisessa ajattelussa, suorastaan psykosomaattinen (kreik. psyke´, sielu ja sooma, ruumis). Platon kuvaa joissakin teksteissään jopa ihmisen pyrkimystä etääntyä ruumiista, joka on sielua rajoittava. Platonin kokemustodellisuutta jäsentävä yleisin periaate on kuitenkin kauneus. Kauneudella tarkoitetaan oikeita suhteita, jäsentyneisyyttä, järjestystä ja sopusuhtaa yleensä. (Varto 2001).”Terve sielu terveessä ruumiissa!” ja kääntäen ”ruumis on sielun vankila!” ovat sanontoja joilla on pitkät juuret.
Filosofi Descartes(1600-luku) taas erotti ruumiin ja sielun toisistaan, niin että sielun maailma riittää antamaan täydellisen totuuden kaikessa, myös ruumista koskevassa. Tämä jyrkkä dualismi teki ihmisen mielikuvituksesta kaiken totuuden lähteen, jolloin koetulla todellisuudella, keholla ja maailmalla ei ollut enää mitään sijaa. (Varto, 1992.)
Nämä mallit ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen sekä arki- että tiedeajatteluun.
Nykytieteessä on myös käsitys, jonka mukaan tietoisuus (sielu, mieli) ei ole kartesiolaisen viitekehyksen mukainen itsenäinen subjekti, eikä myöskään erillinen ihmisen aivojen ominaisuus, vaan ihmiselle kuuluva ominaisuus. Tällöin ihminen ymmärretään yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksen tuotteeksi.
Ihmisen luokittelu
Ihmisen pyrkimys luokitella ja systematisoida kaoottisen maailmansa on johtanut sitkeästi eläviin uskomuksiin ihmisen ruumiinrakenteen ja luonteen yhteydestä. Hippokrateen (400-luku e.kr.) määrittelemät neljä luonteen tyyppiä jotka ovat vilkas sangviinikko, kuohahteleva koleerikko, surumielinen melankolikko ja hidas flegmaatikko ovat olleet perustana sääty yhteiskunnan järjestykselle. Koska tämä järjestys oli perustaltaan teokraattinen eikä poliittinen oli se myös pitkään pysyvä luokkajaon peruste.
1700-luvulla kuuluisin fysionomian (kr. fy´sis =luonto gno´me=laki) kehittäjä oli Johann Caspar Lavater jonka kirja ”Von der Physiognomik” asetettiin seuraavaksi raamatun jälkeen. Jumala oli varustanut ihmisen ulkoisella joka suoraan vastasi hänen sisintä. Ruumis siis paljastaa sielun laadun eli ulkoinen edustaa todellisuutta.

Teehetki taiteilijan kanssa perjantaina 19.3. klo 16.30–17.30
Ruumiinkuvasta ja muotokuvasta -keskustelu tiistaina 30.3. klo 17–19
Muotokuvapiirustuskurssi lauantaisin 27.3., 10.4. ja 17.4. klo 13–16. Opettajana Stefan Nyström. Hinta 30€. Tiedustelut ja sitovat 25.3., puh. (014) 266 4391 tai taidemuseo@jkl.fi

Lisätietoja
Stefan Nyström, 050 573 1405, nystrom.stefan[at]gmail.com
Leena Lokka, Jyväskylän taidemuseo, 050 542 0527, leena.lokka[at]jkl.fi

Jyväskylän kaupunginteatterissa tapahtuu maaliskuussa

Fri, 05 Mar 2010 12:25:00 GMT

Jyväskylän kaupunginteatterissa tapahtuu maaliskuussa

Pienellä näyttämöllä Faijat puhuvat suunsa puhtaaksi
Pienen näyttämön viimeinen ensi-ilta tänä näytäntövuonna nähdään torstaina 18.3. klo 19, kun lavalle astuvat FAIJAT. Se on alakuloisen humoristinen kertomus kolmesta eron kokeneesta miehestä. Tarinassa soivat miehen kaipuu naiseen, jota ilman ei osaa olla, ikävä lapseen, jota saa tavata vain harvoin ja muistot menetettyyn perheeseen. Se on katkelma tavallisen suomalaisen miehen elämästä iloineen ja suruineen.

Esityksen on ohjannut Reino Bragge, lavastanut ja puvustanut Risto Nykänen, ja ääni- ja valosuunnittelusta vastaa Tuukka Toijanniemi. Esityksessä näyttelevät Reino Bragge, Jukka-Pekka Mikkonen ja Antti Niskanen, jotka esittävät kaikki näytelmän roolit.
Lisätietoja esityksestä täällä.

Faijat on osa jyväskyläläistä Lupa olla ISÄ -yhteistyöprojektia. Lupa olla ISÄ on projekti, johon jyväskyläläinen kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja yliopistoväki osallistuu kevään kuluessa järjestämällä monipuolisesti isyyteen liittyviä keskustelutilaisuuksia ja toiminnallisia tapahtumia.

Viirun taival pienellä näyttämöllä päättymäisillään
Lasten ja lapsenmielisten suursuosikiksi kohonnut Viiru ja Pesonen – kun Viiru oli pieni ja katosi saa maaliskuussa viimeisen esityksensä. Esityksiä on jäljellä vielä kolme: 10.3. klo 10, 23.3. klo 18, ja viimeinen esitys nähdään 24.3. klo 10. Molempiin päiväesityksiin on vielä muutamia paikkoja jäljellä. Kaikkiaan Viiru tullee esitetyksi huikeat 119 kertaa.

Esityksen on ohjannut Miika Muranen ja näytelmäksi kirjoittanut Hannele Ruotsalo. Lavastuksesta vastaa Risto Nykänen. Esityksessä Viiruna nähdään Emilia Laitinen, Pesosena Hannu Hiltunen/Jukka-Pekka Mikkonen ja mm. rouva Anttosena Maritta Viitamäki. Ohjaaja Miika Murasen kädenjälkeä tullaan näkemään Jyväskylän kaupunginteatterissa myös jatkossa, sillä hän ohjaa ensi syksynä ensi-iltaan tulevan My Fair Lady -musikaalin.

Vaikka Viiru pian päättääkin taivalluksensa pienellä näyttämöllä, pääsevät lapset vielä kevään kuluessa teatteririentoihin suurelle näyttämölle. Seuraava lastennäytelmä Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset saa ensi-iltansa 10.4. Anssi Valtosen ohjaamana.

Reviisori päättää tarkastuskierroksensa
Raikkaaksi tuuletettu Samuli Reunasen ohjaama rokkenrollklassikko Reviisori tarkastaa kaupunginteatterin suuren näyttämön maaliskuussa vielä kolme kertaa: 20.3. klo 13, 26.3. klo 19 ja 28.3. klo 15.
Iltaesitys on loppuunmyyty, mutta muihin esityksiin on vielä tilaa.

Juhlamielellä Reviisorissa ollaan erityisesti sunnuntaina 28.3., jolloin näyttelijä Hanna Liinoja juhlii kaupunginpäällikön vaimon Anna Andrejevnan roolissa 25-vuotistaitelijajuhlaansa.

Näyttelijä Hanna Liinojan 25-vuotistaiteilijajuhla
Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijä Hanna Liinoja juhlistaa 25-vuotista taiteilijauraansa sunnuntaina 28.3. klo 15 alkavassa Reviisorin esityksessä. Liinoja tunnetaan monipuolisena näyttelijänä, joka kykenee heittäytymään vahvojen naisroolien vietäväksi, mutta ei kaihda hauraankaan ihmisluonnon näyttämistä. Reviisorissa Liinoja nähdään kaupunginpäällikön vaimon Anna Andrejevnan roolissa.

Näyttelijä Hanna Liinoja on kuulunut Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijäkuntaan v. 1985 alkaen. Sen lisäksi hän on näytellyt elokuvissa ja televisiotuotannoissa.

Alakoululaisten julistekisa ratkaisuvaiheissaan
Jännitys tiivistyy: alakoululaisille järjestetty teatterijulistekilpailu on ratkaisuvaiheissaan. Ratkaisun tekevä raati on kokoontunut jo useamman kerran. ”Tehtävä on todella vaikea. Hyviä töitä on niin paljon”, kertoo raatilainen markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi. ”Haluaisimme koota aulaan näyttelyn kaikista saamistamme ehdotuksista, mutta näyttelyn teknisen puolen ja lupien selvittely on vielä kesken. Nämä asiat - ja voittaja - selvinnee ihan näillä näppäimillä”, hän toteaa.

Lisätietoja
Teatterinjohtaja Reino Bragge, p. (014) 266 4177, 040 552 7271
Markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, p. (014) 266 4183, 040 556 9810
Teatterikuraattori-tiedottaja Antti Niskanen, p. (014) 266 1925, 050413 8027
Lippumyymälä, p. (014) 266 0110

Jyväskylän kaupungin verkkosivut käyttäjätyytyväisyyskyselyn vertailun parhaat

Fri, 05 Mar 2010 10:41:00 GMT

Jyväskylän kaupungin verkkosivut käyttäjätyytyväisyyskyselyn vertailun parhaat

Suomen OnlineTutkimus Oy:n vuosittain tekemään kuntien käyttäjätyytyväisyystutkimukseen osallistui viime vuonna 19 kuntaa.Verkkosivustojen käyttäjiltä kysyttiin sivuilla olleen kyselyn avulla mielipiteitä verkkosivustosta ja sen kehittämisestä. Kysely toteutettiin 14.-23.9.2009. Kyselyyn Jyväskylän osalta vastasi 596 henkilöä.

Kyselystä saatiin käyttäjätyytyväisyysindeksi, joka oli vertailuun osallistuneista kunnista paras Jyväskylän kaupungilla (3,63). Vertailun kakkoseksi tuli Lappeenranta (3,57) ja kolmanneksi Janakkala (3,55). Käyttäjätyytyväisyysindeksin maksimipistemäärä on 5.

Käyttäjätyytyväisyysindeksi on keskiarvo neljästätoista väittämästä, joista sai antaa arvosanan 1-5. Jyväskylä sai siis tänä vuonna indeksiksi 3,63 - vertailuun osallistuneiden kuntien keskiarvo oli 3,43. Vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa Jyväskylän arvoksi saatiin 3,71, vuonna 2007 3,67, vuonna 2006 3,65 ja vuonna 2004 3,71. Väittäminä toimineet kysymykset ovat olleet lähes samat usean vuoden ajan. Tutkimuksessa käyttäjät antoivat myös vapaata palautetta.

Kouluarvosana Jyväskylässä 7,84, vertailun kuntien keskiarvo 7,55

Jyväskylän kaupungin verkkosivusto sai parhaat keskiarvot vuonna 2009 väittämistä:
- Sivusto on hyödyllinen 4,27 (vuonna 2008 4,26)
- Sivut toimivat ongelmitta 3,92 (vuonna 2008 3,90)
- Sivusto säästää aikaa ja vaivaa 3,92 (vuonna 2008 3,99)

Heikoimmat keskiarvot tulivat väittämistä:
- Erottuu edukseen 3,11 (vuonna 2008 3,24)
- Sivustolla oleva tieto on helppo löytää 3,24 (vuonna 2008 3,30)

Jyväskylän kaupungin verkkosivut ovat osallistuneet tähän vuosittain järjestettävään tutkimukseen vuodesta 2001 alkaen. Vuonna 2001 vertailussa Jyväskylän sivut olivat suurten kaupunkien parhaat, 2002 vertailun parhaat, 2003 jaettu voitto Oulun sivujen kanssa, 2004, 2006 ja 2007 vertailun parhaat, 2008 kolmanneksi parhaat ja nyt jälleen parhaat. Vuoden 2008 parhaaksi koetun Oulun kaupungin sivusto ei tällä kertaa ollut mukana kyselyssä.

Tutkimusajankohdan jälkeen on Jyväskylän kaupungin sivusto uudistettu. Kaupungin pääsivujen ulkoasu ja rakenne uusittiin marraskuussa 2009. Uudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön uusia toiminnallisuuksia, kuten uutisten ja tapahtumien helpompi jakaminen sosiaalisen median palveluissa, uusi keskustelupalstaohjelma ja JyväskyläWiki. Näitä parannuksia oli toivottu aiempien vuosien kyselyissä.

Lisätietoja:
Verkkoviestintäpäällikkö Mikael Ratschinskij
etunimi.sukunimi@jkl.fi
p. 014 266 1564

Kaupungin isät vierailevat kirjastojen satutunneilla

Fri, 05 Mar 2010 08:43:00 GMT

Kaupungin isät vierailevat kirjastojen satutunneilla

Isät lukevat satuja kaupungin kirjastoissa Jyväskylän syntymäpäiväviikolla 16.3.–20.3. Mukana on tunnettuja päättäjiä ja muun julkisen toiminnan kautta tuttuja isiä.
Tapahtuma on osa jyväskyläläistä Lupa olla ISÄ -projektia, johon paikallinen kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja yliopistoväki osallistuu kevään kuluessa järjestämällä monipuolisesti isyyteen liittyviä keskustelutilaisuuksia ja toiminnallisia tapahtumia. Satuhetkiin on vapaa pääsy.

Satuja lukevat ministeri Mauri Pekkarinen, kaupunginjohtaja Markku Andersson, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen, apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto, toimittaja Rai Suihkonen, teatterinjohtaja Reino Bragge ja kehitysjohtaja Timo Rusanen. Lastenlauluja esittää apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö yhdessä Kari Kuusjoen kanssa. Pääkirjaston lisäksi satuhetkiä järjestetään Vaajakosken, Tikkakosken, Säynätsalon, Halssilan ja Korpilahden kirjastoissa.

Isät sadunkertojina -aikataulu

Jyväskylän päivien ohjelma

Kolme hammaslääkärin työsuhdetta avoinna

Thu, 04 Mar 2010 09:06:00 GMT

Kolme hammaslääkärin työsuhdetta avoinna

Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa on useita mielenkiintoisia tehtäviä osaaville terveydenhuollon ammattilaisille.

Tarjoamme haettavaksi kolmea hammaslääkärin työsuhdetta. Tarkemmat hakuohjeet, pätevyysvaatimukset ja työtehtävän kuvaukset löytyvät Jyväskylän kaupungin verkkosivuilta www.jyvaskyla.fi/rekrytointi kohdassa Avoimet työpaikat.

Tarjouskilpailu Jyväskylän Laajavuoren kehittämiseksi

Thu, 04 Mar 2010 08:59:00 GMT

Tarjouskilpailu Laajavuoren kehittämiseksi on käynnistynyt

Jyväskylän Laajavuoreen etsitään toimijaa, joka nostaa Laajavuoren ympärivuotiseksi vetovoimaiseksi matkailukohteeksi. Laajavuoren mahdollisuuksien täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää toimijalta pitkäjänteistä sitoutumista alueen kehittämiseen. Toimijan tulee olla myös valmis parantamaan nykyisiä ja luomaan uusia liiketoimintoja sekä investoimaan alueelle.

Jyväskylän kaupungin tavoitteena on Laajavuoren kehittämiseksi myydä tai muulla tavoin luovuttaa kokonaisuudessaan tai osittain Laajavuori Oy:n osakekanta ja/tai liiketoiminnot, myydä kaupungin alueella omistamat ja peruskorjattavat rakennukset, vuokrata Laajavuori Oy:n hallinnassa olevat ja mahdollisia uusia liiketoimintoja varten tarvittavat maa-alueet pitkäaikaisella vuokrasopimuksella sekä mahdollistaa alueen yleinen virkistyskäyttö kaupunkilaisille.

Jyväskylän kaupunki teetti Laajavuoren alueen kehittämiseksi kokonaissuunnitelman eli ns. Master Planin, joka valmistui vuonna 2008. Suunnitelman tavoitteena on edistää alueen kehittymistä dynaamisena virkistyspalvelu- ja matkailukeskittymänä. Tavoitteena on siis paitsi kasvattaa matkailijamääriä, myös varmistaa ja kehittää asukkaiden virkistysmahdollisuuksia. Yhdeksi tärkeimmistä Laajavuoren kehittämisen painopisteistä Master Planissa nähtiin alueen ympärivuotisen toiminnan lisääminen. Master Planin toteutumisen sekä Laajavuoren kehittämisen osarahoittajana on toiminut Keski-Suomen liitto.

Mahdollisuuksien Laajavuori

Jyväskylän Laajavuori on valtakunnallisesti tunnettu matkailukeskus. Suomalaisten mielissä alueeseen yhdistetään talviurheilu ja – liikunta. Laajavuoren alueella on hiihtokeskuksen ja hotelliliiketoiminnan lisäksi muun muassa caravan- ja leirintäalue, monipuolisia reitistöjä sekä kesäteatteri. Rantasipi Laajavuori hotellissa on toteutettu koko hotellin kattava huoneremontti sekä avattu uusi keilahalli. Lisäksi hotelliin valmistui uusi viihdekylpylä joulukuussa 2009. Alueen ympärivuotisen käytön lisäämisen näkökulmasta merkittävää on myös, että Jyväskylän kaupunki ja Jukupark Oy ovat tammikuussa 2010 solmineet aiesopimuksen vesipuiston rakentamisesta Laajavuoren alueelle. Tavoitteena on, että vesipuisto avataan kesäksi 2012. Neljä kilometriä Jyväskylän keskustasta sijaitsevaan Laajavuoreen on hyvät kulkuyhteydet.

Jyväskylän seutu on 170 000 asukkaan vetovoimainen, kansainvälinen ja kehittyvä kasvukeskus. Alue on muuttajien suosiossa ja Jyväskylä on kokonaisimagoltaan tutkitusti Suomen paras (Taloustutkimus Oy:n Kuntien Imago VIP 2009 - tutkimus). Seutu tunnetaan myös aktiivisesta ja tuloksellisesta elinkeinotoiminnasta.

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiöön on palkattu myyntipäällikkkö Vesa Pohjonen vauhdittamaan Master Planin toteuttamista.
- Laajavuoren alueen kehittäminen ympärivuotiseksi matkailukohteeksi vaatii osaamista, sitoutumista ja yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Laajavuoren sijainti suuren kaupungin kupeessa avaa monia mahdollisuuksia ympärivuotiseen matkailuliiketoimintaan. Uudet ja raikkaat ideat ovat hyvin tervetulleita alueen kehittämiseksi. Tarjouskilpailuun toivon mukaan niin pienempien osa-aluiden taitajia kuin suurten kokonaisuuksien osaajia, vakuuttaa Vesa Pohjonen.

Laajavuoren tarjouskilpailu on käynnistynyt ja jatkuu 16.4.2010 asti.
Tarkempi tarjouspyyntö liitteineen http://www.jykes.fi/kampanja/laajavuori.html

Lisätietoja:
Myyntipäällikkö Vesa Pohjonen, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, 040 180 6618, vesa.pohjonen@jykes.fi

JYP vauhdittaa sairaanhoitajien rekrytointia Jyväskylään

Thu, 04 Mar 2010 08:58:00 GMT

JYP vauhdittaa sairaanhoitajien rekrytointia Jyväskylään

Jääkiekon hallitseva Suomen mestari JYP vauhdittaa sairaanhoitajien rekrytointia Jyväskylään. JYP, Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ovat sopineet yhteistyöstä, jossa sairaanhoitajien rekrytointiosasto on varsin JYP-henkinen valtakunnallisilla Sairaanhoitajapäivillä Helsingissä 11.–12.3.2010.

- Innostuimme heti yhteydenotosta. JYP on yksi osa Jyväskylän vetovoimasta ja mielellämme valjastamme jääkiekon kiinnostavuuden näin hyvän asian eteen. Myös pelaajat innostuivat heti tästä uudesta roolistaan, kertoo JYPin markkinointijohtaja Kari Tyni.

Jyväskylän kaupunki ja sairaanhoitopiiri ovat Keski-Suomen alueen suurimmat hoitajien työnantajat. Organisaatioilla on työsuhteissa yhteensä yli 3000 hoitotyön ammattilaista. Molemmat organisaatiot rekrytoivat läpi vuoden huomattavia määriä pitkä- ja lyhytaikaisia hoitotyön sijaisia.

Hoitajien rekrytointi on keskitetty yhteen toimistoon Jyväskylässä. Yhteisrekrytoinnissa Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri rekrytoivat yhteistyössä hoitotyön ammattilaisia alueellensa. Toimisto sijaitsee Väinönkadulla keskellä kaupunkia Matkakeskuksen läheisyydessä. Työtehtäviä tarjotaan henkilökohtaisen haastattelun jälkeen, jossa tarkistetaan hakijan pätevyys ja osaaminen. Hoitajat voivat hakeutua haastatteluun täytettyään hakemuslomakkeen, joka löytyy osoitteista: www.jyvaskyla.fi tai www.ksshp.fi. Hakemuslomakkeiden sivuilta löytyvät yhteystiedot toimistolle.

Lisätiedot:
Rekrytointipäällikkö Mia-Riitta Allik, Jyväskylän kaupunki, 050 340 1044
Vs. rekrytointipäällikkö Jaana Mäkelä, Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri, 044 702 1382
Markkinointijohtaja Kari Tyni, JYP, 0400 642 876

Sivistyksen syke - Cygnaeuksen ja Schildtin 200 v. juhlavuosi näkyy Jyväskylässä

Wed, 03 Mar 2010 10:34:00 GMT

Sivistyksen syke- Cygnaeuksen ja Schildtin 200 v. juhlavuosi näkyy Jyväskylässä

Suomenkielisen opetuksen ja opettajakoulutuksen juuret ovat Keski-Suomessa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun suomalaisen opetuksen ja suomen kielen suurmiehet Uno Cygnaeus ja Wolmar Schildt syntyivät. Osakuntakavereina tutustuneet miehet vaikuttivat suomenkielisen opetuksen kehittymiseen erityisesti Jyväskylästä käsin. Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän yliopisto yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa juhlistavat vuonna 2010 Uno Cygnaeuksen ja Wolmar Schildtin syntymän juhlavuotta useissa eri tapahtumissa.

Maaliskuussa 19.3., osana Jyväskylän päivien ohjelmaa, avataan Lyseon museossa Schildtin työtä lääkärinä esittelevä näyttely. Jyväskylän Kirjamessuilla 27.-28.3. Jyväskylän Paviljongissa on oma Cygnaeus-lava ja Keski-Suomen päivän 18.4. ohjelma huomioi myös Schildtin. Yliopiston opettajankoulutuslaitos järjestää Kasvatuksen historian päivät 7.-8.6. ja Cygnaeuksen juhlaseminaarin 12.-13.10. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -teemaa käsitellään 8.10. järjestettävässä seminaarissa, joka kohdennetaan avoimesti kaikille Keski-Suomen kuntien päättäjille ja toimijoille.

Juhlavuoden postimerkit tilattavissa www-sivuilta

Sivistyksen syke - Cygnaeus ja Schildt 200 vuotta –juhlavuoden www-sivut on avattu osoitteessa http://unojawolmar200.jyvaskyla.fi/. Sivuilla on tietoa merkkihenkilöistä ja juhlavuoden tapahtumista. Sivujen kautta voi myös tilata Cygnaeuksen ja Schildtin juhlavuoden kunniaksi tehtyjä postimerkkejä. Postimerkit on suunnitellut jyväskyläläinen graafikko Jyrki Markkanen. Huhtikuussa sivuilla avataan yliopiston museon ja Keski-Suomen museon yhteistyössä toteuttama verkkonäyttely, joka esittelee kattavasti Cygnaeuksen ja Schildtin henkilöhistoriaa ja vaikutusta suomalaiseen kulttuurielämään.

Poimintoja Sivistyksen syke - Cygnaeus ja Schildt 200 vuotta -juhlavuoden tapahtumista

Maaliskuu
- Schildtin juhlanäyttelyn avajaiset Lyseon museossa 19.3.
- Kirjamessut 27.-28.3.2010

Huhtikuu
- Sivistyksen syke -verkkonäyttelyn julkistaminen 14.4.2010
- Keski-Suomen päivä 18.4.2010

Toukokuu
- Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston vuosijuhla 13.5.2010

Kesäkuu
- Sivistys ja toivo, 5. kasvatuksen historian päivät 7.-8.6.2010

Heinäkuu
- Wolmar Schildtin syntymäpäivä 31.7.2010

Elokuu
- Lounalaulut juhlavuoden teemalla 17.8.2010
- Athenis Finlandiae 23.-28.8.2010

Lokakuu
- Uno Cygnaeuksen syntymäpäivä 12.10.2010.

- Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -seminaari 8.10.2010
- Cygnaeuksen juhlaseminaari 12.-13.10.2010

Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunki,
- Elli Ojaluoto, kulttuurijohtaja, p. 014 266 4040
- Laila Landén, sivistysjohtaja, p. 014 266 4027 (paikalla 8.3.)

Jyväskylän yliopisto,
- Asta Ruodemäki, kulttuurisihteeri, p. 014 260 1016 (paikalla 8.3.)

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus ja entisöinti käynnistyy

Wed, 03 Mar 2010 08:34:00 GMT

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus ja entisöinti käynnistyy

Jyväskylän kaupungintalo valmistui vuonna 1899 Carl Ludvig Engelin laatiman ruutuasemakaavan tärkeimmän korttelin kirkkotorin reunaan. Lääninarkkitehti Karl Viktor Reiniuksen suunnittelema uusrenessanssityylinen rakennus oli aikoinaan kaupungin mittavin rakennushanke. Rakennukseen sijoittuivat maistraatti, raastuvanoikeus, rahatoimikamari, kirjasto ja lukusali, Suomen pankki ja huutokauppakamari. Lisäksi rakennuksessa tuli tiloja yhdistyksille ja seuroille. Rakennukseen saatiin myös pitkään kaivattu kaupunkilaisten juhlasali ja ravintola.

Talon ikääntyessä on rakennuksessa tehty eri aikoina useita peruskorjauksia. Merkittävimmät muutokset rakennuksen julkisivussa tapahtuivat Jyväskylän kaupungin 100-vuotisjuhlan alla 1930-luvulla, jolloin julkisivun koristeaiheita poistettiin ja yksinkertaistettiin. Sisäpuolella huonetiloja on muutettu useaan otteeseen käyttäjien muuttuessa ja tilatarpeiden kasvaessa. Kolmas kerros on rakennettu 1940- ja -50-luvuilla ja vuosina 1979–1980 rakennukseen tehtiin mittava sisätilojen peruskorjaus, jolloin sisääntuloaulan, portaikon ja juhlasalien peittoon maalatut koristemaalaukset palautettiin.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas kaupungintalo on suojeltu rakennus ja se on Valtioneuvoston 22.12.2009 tekemän päätöksen mukaisesti osa Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen asemakaava on vahvistettu 5.10.1998. Rakennuksessa ei saa tehdä sellaisia muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen ja sisätilojen kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä. Keski-Suomen museo on laatinut rakennuksesta rakennushistoriaselvityksen, jossa kuvataan kaupungintalon rakennushistoriaa, käyttöä ja talossa tehtyjä muutoksia. Selvitys toimii tärkeänä tausta-aineistona korjauksen ja entisöinnin suunnittelussa.

Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnittelu käynnistettiin usean vuoden ajan jatkuneiden sisäilmaongelmien vuoksi. Kaupungintalo ei enää myöskään toiminnallisesti eikä teknisesti vastannut nykyajan vaatimuksia ja nykyisiä palo- ja poistumistiemääräyksiä. Lisäksi tekniset järjestelmät olivat vanhentuneet.

Alkuperäistä kunnioittaen

Korjattuun kaupungintaloon tulee työtilat noin 30 henkilölle. Kaupunginvaltuuston, valtuustoryhmien ja kaupunginhallituksen työskentelyolosuhteet paranevat merkittävästi. Rakennuksen tilajako muuttuu nykyisestä oleellisesti ja palautuu lähes alkuperäiseen, koska vuosien saatossa rakennetut kevyet väliseinät joudutaan purkamaan välipohjien vanhojen eristeiden uusimisen takia.

Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat kaupungin johto, kaupunginhallitus, kaupunginkanslia, virastomestareiden vastaanotto- ja infotiski sekä työhuoneita.

Juhlallinen toinen kerros koristemaalauksineen ja kipsikoristeineen jää juhla- ja kokouskerrokseksi. Valtuusto kokoontuu edelleen juhlasalissa ja viereiset salit jäävät edustus- ja juhlakäyttöön. Juhlasalin lavalle järjestetään esteetön yhteys nostimella. Teatterin puoleiseen päätyyn sijoittuu työhuoneita.

Pohjakerroksen holvikattoisiin tiloihin keskitetään varsinainen kokoustoiminta. Sinne sijoittuvat kokoustilat valtuustoryhmille, ruokailu- ja vastaanottotila, jakelukeittiö aputiloineen, henkilökunnan sosiaalitilat ja tekniset tilat.

Kolmannessa kerroksessa juhlasalin yleisöparvi säilyy, mutta muutoin ilmanvaihtokonehuoneet täyttävät lähes koko kerroksen.

Peruskorjauksen toimenpiteiden pääkohdat

Sisääntuloaula, pääportaikko, kokous- ja juhlatilat entisöidään seinä- ja kattomaalauksilla. Sisäkattojen ja seinien vanhojen maalausten tutkiminen on parhaillaan käynnissä. Kaikki kevyet väliseinät puretaan, koska välipohjien pehkutäytteet ja yläpinnat uusitaan sisäilmaongelmien takia. Lattiat uusitaan aulan ja portaiden mosaiikkibetonilattioita lukuun ottamatta. Juhla- ja kokoustilojen akustiikkaa parannetaan. Uusi hissi tulee yhdistämään kaikki kerrokset. Rakennuksen palo- ja pelastautumisturvallisuutta parannetaan. Kaikki ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät uusitaan. Ilmanvaihtojärjestelmän rakentamisessa noudatetaan Tervetalo-suunnitteluohjetta.

Julkisivujen rappaukset kunnostetaan ja maalataan. Katujulkisivut palautetaan 1930-luvun mukaiseksi. Ikkunat ja ulko-ovet kunnostetaan. Perustukset vahvistetaan, vanha alapohja puretaan ja alapohjaa alennetaan pohjakerrokseen lisäkorkeuden saamiseksi. Yläpohjan täytteet ja vesikatto uusitaan. Paalutustöiden tärinä sekä muut rakennustyöt pyritään tekemään niin huolella, ettei niillä aiheuteta lisävaurioita rappauksiin ja julkisivukoristeisiin.

Peruskorjattu kaupungintalo otetaan käyttöön vuoden 2012 lopulla

Nyt valmistuneen hankesuunnitelman mukaisesti peruskorjauksella ja siinä yhteydessä tehtävällä entisöinnillä palautetaan yksi kaupungin historiallisesti merkittävimmistä rakennuksista arvoiseensa kuntoon. Kaupungintalon peruskorjaus sisältyy kaupungin vuosien 2010–2013 investointiohjelmaan. Peruskorjauksen ja siihen liittyvän entisöinnin kustannusarvio on 10.558 M€. Siitä eriteltynä muutamia merkittäviä asioita ovat mm. perustusten vahvistamisen osuus noin 600 000 €, vesikaton uusiminen noin 300 000 €, julkisivujen korjaus noin 420 000 €, ikkunoiden korjaamisen osuus 150 000 €, sisäpuolisen entisöinnin osuus 650 000 € ja rakennusta ympäröivien kaapeleiden siirron osuus noin 230 000 €.

Mittava ja haastava peruskorjaustyö valmistuu Jyväskylän kaupungin 175-vuotisjuhlavuonna syksyllä 2012. Rakennuksen kalustaminen ja sisustaminen vie muutamia kuukausia. Rakennus otetaan käyttöön loppuvuodesta 2012.

Jyväskylän Tilapalvelun johtokunta käsittelee hankesuunnitelmaa kokouksessaan 9.3.2010 ja kaupunginhallitus 15.3.2010 ja kaupunginvaltuusto 22.3.2010. Kaupungintaloa koskeva Tilapalvelun johtokunnan esityslistateksti on luettavissa torstaina 4.3.2010 klo 13.00 alkaen osoitteessa http://www3.jkl.fi/paatokset/tilajk.htm . Peruskorjauksen hankesuunnitelmaan liittyvästä johtokunnan päätöksestä tiedotetaan heti kokouksen jälkeen 9.3.2010.

Kaupungintalon peruskorjaukseen liittyen on avattu uusi www-sivu osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/kaupungintalo

Tiedotteet ja valokuvat sekä muu materiaali ovat em. www-sivustolla.

Lisätietoja:
Jyväskylän Tilapalvelu, kiinteistöjohtaja Esko Eriksson, puh. 014 266 8233, 0500 641 621
Jyväskylän Tilapalvelu, suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo-Gylling, puh. 014 266 8247, 050 606 87
Keski-Suomen museon johtaja Heli-Maija Voutilainen, puh. 014 266 4348, 050 355 5048
Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson, puh. 014 266 1501
Jyväskylän kaupungin kansliapäällikkö Maija-Liisa Havia, puh. 014 266 1503

Oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta Jyväskylän kansalaisopistossa 9.3.2010

Tue, 02 Mar 2010 10:03:00 GMT

Oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta puhuu Jyväskylän kansalaisopistossa 9.3.2010

Ilmainen yleisötilaisuus
Tiistaina 9.3.2010 klo 17.30–18.30
Pääkirjaston Minnansali, Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä

Oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta puhuu aiheesta 'Naisten oikeudet konfliktien keskellä'. Puheenvuorossaan Ranta käsittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, totuus- ja sovituskomissioiden merkitystä sekä siirtymävaiheen oikeusjärjestelmää.

Helena Ranta toimii Suomen UNIFEMin puheenjohtajana. Suomen UNIFEM on kaikille avoin kansalaisjärjestö. YK:n Naistenrahasto UNIFEM (United Nations Development Fund for Women) edistää naisten asemaa ja ihmisoikeuksia. Toiminnan kantava ajatus on, ettei köyhyyttä, konflikteja ja yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta saada vähennettyä parantamatta naisten asemaa ja osallistumismahdollisuuksia. Suomen UNIFEMin avustuskohteet ovat Afganistanissa, jossa järjestö mm. ylläpitää kahta naisten turvataloa. Ne tarjoavat naisille hätämajoitusta, oikeusneuvontaa ja sovitteluapua. Vuonna 2009 käynnistynyt hanke tarjoaa toimeentulomahdollisuuksia maaseudun köyhille naisille.

Tilaisuuden järjestävät Jyväskylän kansalaisopisto ja Suomen UNIFEMin paikallisosasto.

Tervetuloa!

Lisätiedot

Salla Pykälämäki
Suomen UNIFEMin paikallisosasto
p. 045 127 4141

http://www.jyvaskylanseutu.fi/kansalaisopisto
http://www.unifem.fi

Osaajat kohtaavat –messujen Jyväskylän kaupungin osastolla arvottiin kaksi kesätyöpaikka

Mon, 01 Mar 2010 15:08:00 GMT

Osaajat kohtaavat –messujen Jyväskylän kaupungin osastolla arvottiin kaksi kesätyöpaikka

Ura- ja rekrytointimessut Jyväskylän Paviljongissa 18.2. keräsivät tuhansia eri oppilaitosten ja työnantajan edustajia sekä oppilaita tutustumaan alueen oppilaitoksiin sekä työnantajiin. Jyväskylän kaupungin osastolla järjestettyyn kahden nuorten kesätyöpaikan arvontaan osallistui yli 500 nuorta opiskelijaa sekä työnhakijaa. Arvonnan onnekkaat voittajat olivat Niina Kuntsi ja Heidi Lehtonen. Kuukauden mittaisen kesätyöpestin ajankohdasta ja tehtävästä sovitaan voittajien kanssa henkilökohtaisesti.

Lisätietoja:
Henkilöstöpäällikkö Marja-Leena Oinonen, p. 014 266 4015

Jyväskylän kaupunginhallituksesta 1.3.

Mon, 01 Mar 2010 14:04:00 GMT

Jyväskylän kaupunginhallituksesta 1.3.

Jyväskylän kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 1.3. muun muassa:

Jyväskyläläisten menestyneiden urheilijoiden palkitseminen

Kaupunginhallitus hyväksyi menestyneiden urheilijoiden palkitsemisohjeet esityksen mukaisesti.

Jyväskylän kaupunki palkitsee kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä 1) jyväskyläläisiä eli Jyväskylässä kirjoilla olevia yksilöurheilijoita tai 2) jyväskyläläisiin urheiluseuroihin kuuluvia yksilö- ja joukkueurheilijoita.
Palkintosummia myöntäessään kaupunginhallitus käyttää tapauskohtaista harkintaa. Ohjeellisina yksilö- ja joukkueurheilijoiden palkitsemissummina käytetään seuraavia:

sijoitus	yksilöurheilijalle myönnettävä summa	joukkueen jäsenelle myönnettävä summa (30 %)
Olympia-kulta	10 000 euroa	3 000 €
Olympia-hopea	5 000 euroa	1 500 €
Olympia-pronssi	2 500 euroa	750 €
MM-kulta	5 000 euroa	1 500 €
MM-hopea	3 000 euroa	900 €
MM-pronssi	2 000 euroa	600 €
EM-kulta	3 000 euroa	900 €
EM-hopea	2 000 euroa	600 €
EM-pronssi	1 000 euroa	300 €

Liikuntalautakunta järjestää jyväskyläläisille, kansainvälisellä tai kansallisella tasolla edellisenä vuonna menestyneille urheilijoille vuosittain palkitsemistilaisuuden. Palkitsemistilaisuus järjestetään Jyväskylän syntymäpäiväviikon aikana. Palkitsemistilaisuuteen kutsutaan kaikki kansallisella tasolla, pohjoismaisella tasolla sekä kansainvälisellä tasolla menestyneet urheilijat.

Lisäksi kaupunginhallitus voi harkitsemallaan tavalla huomioida merkittävät muut urheilusaavutukset, kuten joukkueen menestymisen ylimmällä kansallisella sarjatasolla.

Esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/01031400.1/frmtxt104.htm

Jyväskylän kaupungin yhteistoimintajärjestelmä ja yhteistyötoimikunnan kokoonpano 2010 alkaen

Kaupunginhallitus hyväksyi asian esityslistatekstin mukaisesti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/01031400.1/frmtxt105.htm

Lisätietoja:
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen, puh. 050 60156
kaupunginjohtaja Markku Andersson, puh. 014 266 1501

www-tilastot helmikuulta

Mon, 01 Mar 2010 13:19:00 GMT

www-tilastot helmikuulta

Helmikuu oli www-tilastojen valossa ihan normaali kuukausi. Erityisesti helmikuussa kiinnostivat kesätyöt (haussa 15.3. asti) ja hiiihtäminen (Latuinfo). Myös päivähoito ja koulut kiinostiva, liekö lähestyneellä hiihtolomalla ollut osuutta asiaan? Helmikuussa julkaistiin Valon kaupunki-sivusto ( http://valonkaupunki.jyvaskyla.fi ) ja täydennettiin vuodenvaihteessa julkaistua Uno Cygnaeuksen ja Wolmar Schildtin 200-vuotisjuhlasivustoa ( http://unojawolmar200.jyvaskyla.fi ).

Sivulatauksia kaupungin pääsivustolla yhteensä: 2 463 794 kpl
Sivulatauksia Jyväskylän seutu -sivuilla: 152 870 kpl
Etusivulla käyntejä: 210 955 kpl
Suosituin selain: Firefox 3.x
Suosituin käyttöjärjestelmä: Windows XP
Vilkkain päivä: maanantai 15.2.
Vilkkain kellonaika: klo 13 - 14 välillä
Kävijöitä sivustolla 113 eri maasta/osoitteesta
Suurin osa käyttäjistä tuli jkl.fi, ksshp.fi tai mail.ru-yhteydellä.
Luetuin uutinen oli 14.1.2010 julkaistu: "Sikainfluenssarokotukset vuonna 1984 ja aiemmin syntyneille terveille aikuisille", 3167 lukukertaa

Sivut top 10 (ilman etusivua)

1. Karttapalvelu 31 304 lukukertaa
2. Kirjasto 27 364
3. Latuinfo 21 278
4. Kaupunginteatterin esityskalenteri 18 398
5. Haku 16 758
6. Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy (JVA) 16 110
7. Yhteystietoluettelo 15 455
8. Rekrytointi 14 810
9. Tapahtumakalenteri (kaupunki- + seutusivut) 13 821
10. Info ja kartta -sivu 13 345

Ja tuttuun tapaan lisää mielenkiintoista tilastofaktaa löytyy kaupungin viestinnän sivuilta täältä:
http://www.jyvaskyla.fi/viestinta/internet

Jyväskylän kansalaisopiston yleisötilaisuudet maaliskuu 2010

Mon, 01 Mar 2010 12:57:00 GMT

Jyväskylän kansalaisopiston yleisötilaisuudet maaliskuu 2010

5.3. asti
Näyttelyt
Käytävägalleria, 2. krs
Jyväskylän kansalaisopisto
Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä
Avoinna ma–pe 9–20
Liisa Kuusela
Opiksi ja huviksi
Ilmainen sisäänpääsy
Lisätiedot
Päivi Arkkila
Suunnittelijaopettaja
Jyväskylän kansalaisopisto
p. 014 26 64085, 050 502 1597

20.3. asti ma–pe 9–20, la 11–16
Näyttelyt
Opiston Aulagalleria
Jyväskylän kansalaisopisto
Vapaudenkatu 3941, 40100 Jyväskylä
Sarjakuvakurssilaiset: ”Normiarki”
Ilmainen sisäänpääsy
Lisätiedot
Päivi Arkkila
Suunnittelijaopettaja
Jyväskylän kansalaisopisto
p. 014 26 64085

Ma 1.3. klo 18.00–19.30
Ilmainen yleisöluento
Naton sisäinen konflikti - englantilais-islantilaiset kalastuskiistat vuosina 1971−1976
Pääkirjaston pieni luentosali
Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä
FM Elina Kastepohja
Otteita historian ja etnologian laitoksen tutkimuksesta -luentosarjan järjestävät yhteistyössä Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry, Jyväskylän Historiallinen Yhdistys ry ja Jyväskylän kansalaisopisto. Tilaisuudet avaa jommankumman yhdistyksen edustaja.
Lisätiedot
Kirsi-Maria Hytönen, FM
p. 050 340 4070
Pasi Saarimäki, FL
p. 014 260 1288
Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry

Ti 9.3. klo 17.30–18.30
Ilmainen yleisöluento
Naisten oikeudet konfliktien keskellä
Suomen UNIFEMin puheenjohtaja, professori, oikeushammaslääkäri Helena Ranta
Pääkirjaston Minnansali
Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä
YK:n Naistenrahasto UNIFEM (United Nations Development Fund for Women) edistää naisten asemaa ja ihmisoikeuksia. Suomen UNIFEM on kaikille avoin kansalaisjärjestö. Toiminnan kantava ajatus on, ettei köyhyyttä, konflikteja ja yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta saada vähennettyä parantamatta naisten asemaa ja osallistumismahdollisuuksia. Suomen UNIFEMin avustuskohteet ovat Afganistanissa, jossa se mm. ylläpitää kahta naisten turvataloa. Ne tarjoavat naisille hätämajoitusta, oikeusneuvontaa ja sovitteluapua. Vuonna 2009 käynnistynyt hanke tarjoaa toimeentulomahdollisuuksia maaseudun köyhille naisille.
Lisätiedot
Salla Pykälämäki
Suomen UNIFEMin paikallisosasto
p. 045 127 4141

11.–26.3. to–pe 13–19, Vaajakosken Talvikohinoiden aikaan myös la 13.3. klo 11–15
Näyttelyt
Jyväskylän kansalaisopiston kuvataiteen kevätnäyttely Vaajakoski – Palokka – Tikkakoski
Jyväskylän päivien ohjelmassa.
Vaajakosken aluekirjasto-kansalaisopisto
Urheilutie 36 B, 40800 Vaajakoski
Ilmainen sisäänpääsy
Lisätiedot
Eija Aitola
Suunnittelijaopettaja
Jyväskylän kansalaisopisto
p. 014 26 64069

La 13.3. klo 10.00–14.00
Tervettä Menoa -messut
Vaajakosken liikuntahalli
Urheilutie 36 A, 40800 Vaajakoski
Järjestäjinä mm. Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelukeskus, urheiluseuroja,
Jyväskylän kansalaisopisto, Keski-Suomen Pelastuslaitos, Liikenneturva.
Ohjelmassa on mm. lasten temppurata, seuroilta näytöstoimintaa, terveysaiheisia luentoja, terveystoimijoiden toiminnan esittelyä.
Jyväskylän kansalaisopistolla on laatikko kurssitoiveita varten.
Messukävijät voivat ehdottaa kursseja kansalaisopiston ohjelmaan.
Vastanneiden kesken arvotaan yksi kurssimaksu, jonka arvo on noin 40–50 €.
Ilmainen sisäänpääsy
Lisätiedot
Anneli Lampinen
Suunnittelijaopettaja
Jyväskylän kansalaisopisto
p. 014 26 64077

Ma 15.3. klo 16.30–18.30
Avoimet ovet kansalaisopiston teatteritaiteen perusopetuksen 15–17-vuotiaiden ryhmässä. Tule kurkkaamaan, kun nuoret harjoittelevat näytelmää!
Jyväskylän päivien ohjelmassa.
Jyväskylän kansalaisopiston näyttämö
Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä
Ilmainen sisäänpääsy
Lisätiedot
Sini Louhivuori
Rehtori
Jyväskylän kansalaisopisto
p. 014 26 64087

Ti 16.3. klo 12.00–15.00
Ikäihmisten palvelupäivä
Luhangan vanhainkoti
Hakulintie 3, 19950 Luhanka
Ohjaaja Meeri Ruuti
Tiina Aroheinä T:mi Siniheinästä esittelee tekemäänsä hoitotyötä, johon kuuluu mm. intialainen päänhieronta, hermoratahieronta, vyöhyketerapia. Yhdessä kokeillaan myös helppoa aivojumppaa.
Aluksi lounas, jonka hinta on 8,70 €.
Lisätiedot
Sini Louhivuori
Rehtori
Jyväskylän kansalaisopisto
p. 014 26 64087

Ti 16.3. klo 18.00–19.30
Ilmainen yleisöluento
Kesäpäiviä Päijänteellä
Keski-Suomen museon auditorio
Alvar Aallon katu 7, 40600 Jyväskylä
FM Saija Silen käsittelee keskisuomalaista vapaa-ajan rakentamista Pohjois-Päijänteen saarissa eri vuosikymmenillä sekä kesäasumisen ja -elämisen tapoja. Luento pohjautuu aineistoon, joka tuotettiin Saaristoinventoinnit -projektissa. Siinä tutkittiin entisen Jyväskylän kaupunkialueen, Jämsän ja osin Korpilahden saarikohteita. Luennolla tutustutaan laajemminkin kesäasumisen historiaan rakennustutkimuksen näkökulmasta.
Jyväskylän päivien ohjelmassa.
Kylä tutuksi -luentosarjan järjestävät yhteistyössä Keski-Suomen museo, Jyväskylä Seura ja Jyväskylän kansalaisopisto. Luennot avaa Jyväskylä Seuran puheenjohtaja.
Lisätiedot
Mirja Knuuttila
Puheenjohtaja
Jyväskylä Seura ry
p. 40 723 7363

Ke 17.3. klo 16.30–18.00
Avoimet ovet kansalaisopiston teatteritaiteen perusopetuksen 8–10-vuotiaiden ryhmässä. Tervetuloa katsomaan mitä kaikkea kivaa teatteritaiteen perusopetuksessa tehdään.
Jyväskylän päivien ohjelmassa.
Jyväskylän kansalaisopiston teorialuokka 2
Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä
Ilmainen sisäänpääsy
Lisätiedot
Sini Louhivuori
Rehtori
Jyväskylän kansalaisopisto
p. 014 26 64087

Ke 17.3. klo 18.00–19.30
Avoimet ovet kansalaisopiston teatteritaiteen perusopetuksen 10–12-vuotiaiden ryhmässä. Tervetuloa katsomaan mitä kaikkea kivaa teatteritaiteen perusopetuksessa tehdään.
Jyväskylän päivien ohjelmassa.
Jyväskylän kansalaisopiston teorialuokka 2
Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä
Ilmainen sisäänpääsy
Lisätiedot
Sini Louhivuori
Rehtori
Jyväskylän kansalaisopisto
p. 014 26 64087

To 18.3. klo 16.30–18.30
Avoimet ovet kansalaisopiston teatteritaiteen perusopetuksen 13–15-vuotiaiden ryhmässä. Tule seuraamaan, kun ryhmäläiset kehittelevät roolihahmoja ja harjoittelevat monologeja.
Jyväskylän päivien ohjelmassa.
Jyväskylän kansalaisopiston näyttämö
Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä
Lisätiedot
Sini Louhivuori
Rehtori
Jyväskylän kansalaisopisto
p. 014 26 64087

23.3.–17.4. ma–pe 9–20, la 11–16
Näyttelyt
Opiston Aulagalleria
Jyväskylän kansalaisopisto
Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä
Piitu Nykopp ”Otteita elämänmittaisesta sirkuksesta”
Ilmainen sisäänpääsy
Lisätiedot
Anne-Mari Ohra-aho
Suunnittelijaopettaja
Jyväskylän kansalaisopisto
p. 014 26 64085

Ke 24.3. klo 17.30–19.00
Ilmainen yleisöluento
Karjalaista rahwaan juhlamuotia 1700- ja 1800-luvuilta
Suomen käsityön museo
Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä
Soja Murto-Hartikainen, kansallispukuvalmistaja
Helmusniekka, huntu, rekko, kaluunanauha, sorokka, säppäli, kostuli, sarkaviitta, nyytinki ja hurstut.
Luento liittyy Suomen kansallispukukeskuksessa esillä olevaan Helmoissa-näyttelyyn, joka kertoo Tuula Tanttula-Murrosta ja Soja Murto-Hartikaisesta, äidistä ja tyttärestä, jotka valmistavat kansallispukuja. Soja Murto-Hartikainen kertoo karjalaisista kansallispuvuista, niiden värikkäästä ja mielenkiintoisesta historiasta sekä puvun osien erikoisista nimityksistä. Luento on toinen osa Kauneimmat kansallispuvut -luentosarjaa. Luennon toteuttavat yhteistyössä Suomen käsityön museo ja Jyväskylän kansalaisopisto.
Lisätiedot
Anne-Mari Ohra-aho
Suunnittelijaopettaja
Jyväskylän kansalaisopisto
p. 014 26 64085

Ke 24.3. klo 10.00–13.00
Ikäihmisten palvelupäivä
Korpilahden seurakuntatalo
Kirkonmäentie 1, 41800 Korpilahti
Ohjaaja Arja Antikainen
Viihdymme yhdessä ajankohtaisten aiheiden äärellä. Lopuksi lounas, jonka hinta on 5 €.
Lisätiedot
Sini Louhivuori
Rehtori
Jyväskylän kansalaisopisto
p. 014 26 64087

To 25.3. klo 18.00–19.30
Taiteilijaillat
Kuvataiteilija Anna Ruth kertoo teoksistaan ja työskentelynsä lähtökohdista.
Jyväskylän kansalaisopisto
Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä
Ilmainen sisäänpääsy
Lisätiedot
Anne-Mari Ohra-aho
Suunnittelijaopettaja
p. 014 26 64085

La–su 27.–28.3. klo 10–16
Taidetta taskuun -automaatti
Jyväskylän kirjamessut
Jyväskylän Paviljonki, Messukatu 10, 40100 Jyväskylä
Jyväskylän kansalaisopiston kuvataidekoulun ja sanataiteen perusopetuksen yhteisestä automaatista saa taskukokoista taidetta hintaan 50 snt/teos.
Kirjamessujen pääsylippu.
Lisätiedot
Pia Niskanen
Sanataiteen opettaja
Jyväskylän kansalaisopisto / Sanataiteen perusopetus
p. 040 822 1463

Tervetuloa!

http://www.jyvaskylanseutu.fi/kansalaisopisto

Jyväskylässä sähköinen palveluseteli käyttöön - uusi järjestelmä helpottaa ja monipuolistaa palvelua

Mon, 01 Mar 2010 11:57:00 GMT

Jyväskylässä sähköinen palveluseteli käyttöön - uusi järjestelmä helpottaa ja monipuolistaa palvelua

Jyväskylä on ottanut ensimmäisenä kaupunkina Suomessa käyttöön sähköisen palvelusetelin kotihoidossa. Sähköistä palveluseteliä on hyödynnetty helmikuun alusta ikäihmisten kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa.

Sähköinen palveluseteli on verkkopankin tavoin toimiva internetpohjainen järjestelmä, joka helpottaa ja monipuolistaa setelin käyttöä. Kunnalle palvelu on ollut tervetullut uudistus.
- Tämä on yksinkertaistanut myöntämisprosessia ja seurantaa. Järjestelmästä näkee setelin käyttötarkoituksen, asiakkaan valitseman palveluntuottajan ja käyntitiheyden. Jos asiakas ei käytä hänelle myönnettyä summaa, se palautuu automaattisesti meille tietyn ajan kuluttua, kertoo Jyväskylän keskustan alueella toimiva palveluohjaaja Anne Laurén.

Asiakkaalle sähköinen palveluseteli näkyy siten, että aiemman palvelusetelinipun sijaan hän saa kunnalta yksilöllisen palvelusetelin, josta hän voi seurata palvelujen tuottamistahtia. Sähköisessä järjestelmässä palveluntuottajat saavat tulonsa Smartumilta kunnan sijaan. Tämä tehostaa molempien taloushallintoa. Operaattorin ollessa mukana palveluseteliprosessissa raha kiertää palveluntuottajalle kuntalaskutusta nopeammin, millä on vaikutusta myös työllistämiseen.
- Kun yrittäjä voi olla varma, että palkkio tulee tilille kahden viikon sisällä veloituksesta, hän uskaltaa palkata osa-aikaisia ja tilapäisiä työntekijöitä, järjestelmän toteuttaneen Smartum Oy:n palveluseteliasiantuntija Mareena Löfgrén painottaa.

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Jyväskylän kaupunki ovat kehittäneet palveluseteliä jo vuosia. Kehitystyöllä on haluttu lisätä asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnassa. Vuonna 2004 voimaan tulleen palvelusetelilain myötä kuntalaiset ovat voineet ostaa kunnan vastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta niissä palveluissa, joissa palveluseteli on päätetty ottaa käyttöön yhtenä järjestämistapana. Jyväskylässä ensimmäiset palvelusetelit myönnettiin vuonna 2004, ja ulkopuolinen maksuoperaattori otettiin osaksi prosessia vuonna 2008. Tuolloin käytössä oli 20 euron määräarvoinen seteli.

Sähköinen palveluseteli otetaan käyttöön seuraavaksi Joensuussa ja Mikkelissä. Sähköisen järjestelmän tulevaisuus näyttää Löfgrénin mukaan valoisalta.
- Se on osoittautunut äärimmäisen toimivaksi, eikä edellytä kunnalta tai palveluntuottajilta laite- tai ohjelmistoinvestointeja. Uskon, että voimme luopua paperiseteleistä vielä tämän vuoden aikana.

Jatkossa sähköinen palveluseteli on tarkoitus saada käyttöön myös terveyspalveluissa.
- Lain mukaan lähes kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen onnistuu palvelusetelillä. Sähköinen palveluseteli synnyttää prosessin eri vaiheissa käyttötietoa kunnalle, ja järjestelmä kertoo muun muassa sen, missä asiakkaan potilastieto sijaitsee. Palvelusetelin avulla terveyspalveluitakin on mahdollista hankkia joustavasti yksilöllisten tarpeiden mukaan, olipa kyseessä sitten tekonivelen tai peruukin hankinta, linjaa Löfgrén.

Lisätietoja:
Mareena Löfgrén, palveluseteliasiantuntija, Smartum Oy, p. 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi
Riitta Pylvänen, projektipäällikkö, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, p. 040 585 1883, riitta.pylvanen@jykes.fi

Jyväskylän kulttuurilautakunnan erityiskulttuuripalkinto Marian Petresculle

Mon, 01 Mar 2010 06:29:00 GMT

Jyväskylän kulttuurilautakunnan erityiskulttuuripalkinto Marian Petresculle

Jyväskylän kaupungin kulttuurilautakunta päätti kokouksessaan 16.2.2010 myöntää erityiskulttuuripalkinnon muusikko Marian Petresculle hänen kansainvälisestä menestyksestään jazzpianistina. Petrescu soittaa levyllä Resonance Big Band Plays Tribute to Oscar Peterson ja levyn kappale West Side Story palkittiin helmikuun alussa parhaan instrumentaalisovituksen Grammy-palkinnolla.

Marian Petrescu aloitti pianonsoiton 4-vuotiaana. Hän on opiskellut klassisessa ja jazz-konservatoriossa Ruotsissa sekä Sibelius-Akatemian jazzlinjalla. Häikäisevä pianotekniikka, tiivis klassinen harjoittelu ja dynaaminen tulkinta täynnä mielikuvituksekkaita vivahteita veivät yleisön huomion Petrescun esiintyessä 15-vuotiaana Pori Jazzissa. Siitä lähtien hänen uraansa ovat leimanneet kansainväliset menestykset pianokilpailuissa ja jazzfestivaaleilla.

Marian Petrescun soittotyyliä on verrattu Oscar Petersoniin ja Art Tatumiin. Hän soittaa kaiken tyylistä jazzia ragtimesta freejazziin. Petrescu hallitsee instrumenttinsa mestarillisella tavalla. Hänen kosketuksensa on selkeä ja kristallin kirkas ja hänen tekniikkansa on hämmästyttävää.

Palkinto luovutettiin Marian Petresculle Taulumäen kirkossa su 28.2. pidetyn konsertin päätteeksi. Kulttuurilautakunta halusi palkita harvinaisen kansainvälisen menestyksen erityiskulttuuripalkinnolla, jonka suuruus on 3 000 euroa.

Lisätietoja:
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Antti Rastela p. 040 750 8549
Kulttuurijohtaja Elli Ojaluoto p. 050 63 495 tai 014 266 4040

Varoitus jäiden heikkenemisestä Keljonlahden ja Rauhalahden voimalaitosten lähialueilla

Fri, 26 Feb 2010 15:22:00 GMT

Varoitus jäiden nopeasta heikkenemisestä Keljonlahden ja Rauhalahden voimalaitosten lähialueilla

Keljonlahden voimalaitoksen tuotanto kasvavaa voimakkaasti tulevina viikkoina. Sen vaikutuksesta lähialueen jäät haurastuvat normaalivuotista nopeammin.

Sulia kohtia ilmestyy aluksi mitä todennäköisimmin voimalaitoksen edustalla sijaitsevan jäähdytysveden ottoputken suulle sekä Iso-Urtin edustalle laitokselta ulottuvan jäähdytysvesien purkuputken päähän. Sula laajenee virtaama-alueelle Naattianniemen ja Urtin saarten välille sekä Urtin saarten eteläpuolelle aina Säynätsaloon saakka.

Jäiden paksuutta Keljonlahden lähialueella ilmaisevat mittaustiedot päivitetään viikoittain. Tiedot julkaistaan osoitteessa www.keljonlahdenvoimala.fi niin pitkään kuin jäät kantavat mittaajia.

Myös Rauhalahden voimalaitoksen edustalla Jyväsjärvellä jää heikkenee jäähdytysveden vuoksi luontaista nopeammin. Heikon jään alue on todennäköisesti aiempia talvia laajempi.

Varoitamme jäillä liikkujia olosuhteiden nopeista muutoksista!

Jyväskylän Voima Oy

Jyväskylän Energiatuotanto Oy

Cygnaeuksen koulukeskuksen sisäilmatutkimukset johtavat hiihtolomalla tehtäviin muutostöihin

Fri, 26 Feb 2010 11:52:00 GMT

Cygnaeuksen koulukeskuksen sisäilmatutkimukset johtavat hiihtolomalla tehtäviin muutostöihin

Vaajakosken koulun väistötilana toimivassa Cygnaeuksen koulukeskuksessa on tehty alkuvuodesta tarkempia sisäilmatutkimuksia joillakin työntekijöillä ja oppilailla havaittujen sisäilmaoireiden takia. Tiloihin tehtiin korjauksia jo joululoman aikaan, mutta jatkuneen oireilun ja tarkempien tutkimusten perusteella lisää korjaustöitä tehdään hiihtoloman aikana.

Koululta otettujen sisäilma- ja materiaalinäytteiden tulosten pohjalta on sovittu uusista korjauksista ja käytön rajoituksista. Suurimpana muutoksena koulun arkeen tulee vaikuttamaan yhden ruokasalin ja keittiön sulkeminen ja alipaineistaminen. Ruokailu järjestetään kevään ajan koulun kahdessa muussa ruokailutilassa ja mahdollisesti myös Voionmaan koululla kadun toisella puolella.

Tutkimusten ja oireilujen perusteella on myös päädytty siihen, että joidenkin luokkatilojen rakenteita tiivistetään, vahojen vuotokohtien ja ongelmarakenteiden materiaaleja vaihdetaan ja samalla rakenteita ja tiloja desinfioidaan ja siivotaan. Myös vanhaa kalustoa ja liikuntasalin näyttämön alla oleva vanha eriste poistetaan. Lisäksi vanhan kivikoulun ilmanvaihtoa, erityisesti tuloilman saannin parantamista, selvitetään. Korjausten jälkeen tilojen sisäilma tutkitaan uudelleen ennen tilojen käyttöönottoa.

Toimenpiteistä on tiedotettu 26.2. koulun henkilökuntaa sekä koulun oppilaita ja heidän vanhempiaan kotiin toimitetulla tiedotteella.

Tilannetta seurataan jatkuvasti, välitunnit ulkona, myös viipalekoulua suunnitellaan

Seuranta- ja jatkotutkimuksia tehdään A-siiven, liikuntasalin ja kivikoulun sekä B-siiven tiloihin. Talviloman jälkeen siirrytään taas ulkovälitunteihin, lukuun ottamatta ruokailuvälituntia.

Tilaratkaisujen osalta aloitetaan koulun A-siiven suunnittelu ja peruskorjauksen toteutus. Lisäksi selvitetään viipalekoulun rakentamista koulun piha-alueelle. Suunnittelussa huomioidaan se, että Cygnaeuksen koulukeskus tulee myös jatkossa toimimaan koulujen väistötilana. Jyväskylän sisäilmatyöryhmä seuraa korjaustoimenpiteiden onnistumista ja tilojen käyttäjien hyvinvointia Cygnaeuksen koulukeskuksessa.

Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunki
- Jyväskylän Tilapalvelu, kunnossapitopäällikkö, Anneli Arve p. 014 266 8231
- opetusjohtaja Eino Leisimo p. 014 266 4033
- Vaajakosken koulun apulaisrehtori Maritta Honkanen p. 014 266 4744

Lupa olla ISÄ -projekti puhaltaa uusia tuulia yhteistyöhön

Fri, 26 Feb 2010 08:32:01 GMT

Lupa olla ISÄ -projekti puhaltaa uusia tuulia yhteistyöhön

Jyväskyläläinen Lupa olla ISÄ -projekti kokoaa uudella tavalla kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja yliopistoväen järjestämällä isyyteen liittyviä toiminnallisia tapahtumia, kulttuurielämyksiä sekä keskustelutilaisuuksia Jyväskylässä koko vuoden 2010. Samalla teema avaa isyyden eri puolia ja tarjoaa mahdollisuuksia isien, lasten ja perheiden mukavaan yhdessäoloon.

Lupa olla ISÄ tarjoaa maaliskuussa paljon ohjelmaa isille, lapsille ja koko perheelle

16.3.–20.3. kaupungin isät lukevat päivittäin satuja kaupungin kirjastoissa. Mukana on tunnettuja päättäjiä ja tuttuja isiä, mm. kaupunginjohtaja Markku Andersson, ministeri Mauri Pekkarinen, toimittaja Rai Suihkonen ja teatterinjohtaja Reino Bragge.

Teatterilla saa ensi-iltansa 18.3. Faijat-näytelmä, joka kertoo alakuloisen humoristisesti kolmen eronneen isän tarinaa. Kevään kuluessa teatterilla järjestetään Teatteritiistaisin myös isä-teemalla keskustelutilaisuuksia.

Taidemuseolla voi tutustua jo 12.3. alkaen Miina Savolaisen kokoamaan yhteisötaidenäyttelyyn ISÄ, joka kertoo harrastajakuvaajien ottamin voimauttavin valokuvin tarinoita isien jättämistä jäljistä, sukupolviketjuista, isän roolin muuttumisesta sekä isistä lapsen arjessa.

Suomen käsityön museossa on 18.3. alkaen esillä yhteistyössä jyväskyläläisen Mopokerho Moccamastersin kanssa koottu visuaalinen tarina mopoista ja niiden kuskeista.

Kuvataidekoululla järjestetään 20.3. muotokuvamaalaustyöpaja, johon lasten toivotaan ottavan malliksi isin tai ukin.

Kulttuuripalvelut järjestää sunnuntaina 21.3. kaupunginteatterissa koko perheen konsertin, jossa esiintyy Pikku Kakkosesta tuttu Herra Heinämäen lato-orkesteri.

Maaliskuun lopulla 28.3. Hippos- ja monitoimihallissa järjestetään Liikuntapalvelujen ja -seurojen yhteistyönä lasten Liikuntapeuhula, johon isien toivotaan saapuvan sankoin joukoin höntsäämään ja liikkumaan yhdessä lasten kanssa.

Nuorisopalvelut järjestävät keväällä alueilla bändi- ja peli-iltoja, joihin toivotaan mukaan myös isiä tai isän oloisia turvallisia aikuisia.

Tapahtumat jatkuvat pitkälle syksyyn

Maaliskuun monipuolisen startin jälkeen tapahtumat jatkuvat pitkälle syksyyn, ainakin isänpäivään asti. Tarkempaa tietoa kevään tapahtumista saatavissa tiedotteen lopusta. Maaliskuun alkupuolella julkaistaan myös Lupa olla ISÄ -sivusto, joilta löytyy ajantasainen tapahtumakalenteri, sekä tarkempaa tietoa tapahtumista. Sivut löytyvät osoitteesta http://www.jyvaskyla.fi/tapahtumat/lupaollaisa .

Ohjelmassa myös runsaasti keskustelutilaisuuksia ja työpajoja

Lupa olla ISÄ -projektin eri tapahtumiin liittyy usein myös keskustelutilaisuuksia ja työpajoja. Mukana on isien ja lasten yhdessä tekemistä sekä keskustelua isyyden ja vanhemmuuden eri näkökulmista

- Keskustelutilaisuuksilla ja tekemiseen perustuvilla työpajoilla halutaan osallistua isyyden vahvistamiseen sekä täysipainoisen ja –valtaisen isyyden toteutumiseen. Se, että järjestetään erilaisia tilaisuuksia käsitellä isyyttä ja keskustella siitä, jäsentää aihetta ja sitä kautta tukee kokonaisvaltaista isyyttä, toteavat projektissa mukana olevat kuraattorit Leena Lokka taidemuseolta ja Antti Niskanen kaupunginteatterilta.

Lupa olla ISÄ -projektiin osallistuvat Jyväskylän kaupunginteatteri, taidemuseo, liikunta-, kulttuuri-, kirjasto- ja nuorisopalvelut, kuvataidekoulu sekä Suomen käsityön museo, seudullinen lasten ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitta ja Jyväskylän yliopisto.

Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunki,
- vastuualuejohtaja Ari Karimäki, p. (014) 26 64001, ari.karimaki[at]jkl.fi
- viestintäpäällikkö Antti Laukkarinen, p. (014) 26 64011, antti.laukkarinen[at]jkl.fi
- teatterikuraattori Antti Niskanen, p. (014) 26 61925, antti.niskanen[at]jkl.fi

Jyväskylän syntymäpäivää juhlitaan maaliskuussa

Thu, 25 Feb 2010 07:05:00 GMT

Jyväskylän syntymäpäivää juhlitaan maaliskuussa

Jyväskylän kaupungin syntymäpäivää juhlitaan maaliskuussa värikkäänä kaupunkitapahtumana. Kaupungin virallinen syntymäpäivä on 22.3. mutta synttäreitä vietetään jo etukäteen edellisellä viikolla. Jyväskylän päivillä 16.-21.3.2010 on luvassa monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille kaupunkilaisille - avoimien ovien tilaisuuksia, opastettuja kaupunkikierroksia, luentoja, valoesityksiä, teatteria, näyttelyitä, konsertteja ja runsaasti lastenohjelmaa.

Kaupungin perustamisen pani alulle tilanomistaja majuri Carl Christian Rosenbröijer jo keväällä 1823 Laukaan pitäjäkokouksessa pitämällään puheenvuorolla. Jyväskylän sijainti ”valtateiden risteyksessä” oli jo silloin todettu hyväksi kauppapaikaksi ja erilaisten vaiheiden jälkeen Jyväskylän kaupunki perustettiin 22.3.1837. Vuodesta 1979 alkaen maaliskuun 22. päivää on juhlittu Jyväskylän syntymäpäivänä.

Jyväskylän päivien ohjelma netissä: http://www.jyvaskyla.fi/paivat

Lisätietoja:
Reeta Jääskeläinen
kulttuurituottaja
Kulttuuripalvelut
p. (014) 266 4043
reeta.jaaskelainen@jkl.fi

Maaliskuussa 77-vuotiaan kannattaa vastata kotihoidon puheluun

Thu, 25 Feb 2010 07:05:00 GMT

Maaliskuussa 77-vuotiaan kannattaa vastata kotihoidon puheluun

Jyväskylän kotihoito aloittaa jälleen terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit. Palvelu käynnistyy puhelinhaastatteluilla, jotka kohdennetaan 77-vuotiaille. Puhelinseulonnalla haastatellaan lähes 600 asiakkaan joukosta sellaiset henkilöt, joilla ei ole käytössään kotihoidon palveluja. Puhelinhaastattelut tehdään päiväaikaan 2.–4.3.

Haastatteluilla selvitetään, millaiseksi ikääntynyt kokee elämänsä ja terveytensä. Tarkoitus on ennakoida haastateltavan tukipalvelujen tarvetta. Tarvittaessa hänen luonaan vielä vieraillaan ja keskustellaan elämäntilanteeseen sopivasta tuesta.

Ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä tehtiin Jyväskylässä vuodesta 2003 vuoden 2009 alkuun saakka.

Palveluohjaus jatkuu päiväkeskuksissa

Sokoksen palveluohjauspisteen toiminta päättyy 26.3.2010. Maksutonta palveluohjausta ikääntyvä saa edelleen kaikista Jyväskylän päiväkeskuksesta.

Lisätietoja:

Palveluohjaaja Anne Tauriainen, p. 014 266 3780

Tiedote Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnasta 24.2.

Wed, 24 Feb 2010 18:27:00 GMT

Tiedote Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnasta 24.2.

Aiemmin tänään yhdessä perusturvalautakunnan kanssa tiedotetun päivähoitopalvelujen siirtopykälän (linkki tiedotteeseen)lisäksi sivistyslautakunta käsitteli 24.2. muun muassa viime vuoden toiminta- ja talousraporttia, koululaisten iltapäivätoiminnan maksuja sekä pöydältä tullutta Opetusministeriöltä saadun erityisavustuksen aiheuttamaamäärärahamuutosta.

Opetuspalvelut alitti viime vuoden budjetin lähes miljoonalla eurolla

Sivistyslautakunnan alainen toiminta, eli perusopetus, lukiokoulutus, kansalaisopisto ja sivistyksen tukipalvelut, alitti vuoden 2009 talousarvion lähes miljoonalla eurolla. Toimintaan oli budjetoitu viime vuonna 109 051 900 euroa, mutta talouden toteuma oli 108 087 457 euroa. Alitukset osoittavat, että sivistyspalvelut pystyi reagoimaan talouden synkentyneeseen tilanteeseen hyvin nopeasti.

Rahallisesti suurimman alituksen teki perusopetus, joka alitti budjetin 573 512 eurolla, budjetti toteumaprosentti oli 99,4. Henkilöstömenojen osuus alituksesta oli 392 000 euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat -määräraha alittui 227 000 eurolla. Alitus syntyi, kun talouden tasapainottamistoimena vähennettiin muun muassa opetusresursseja ja tarvikehankintoja.

Lukiokoulutuksessa talousarvion toteumaprosentti oli 99,3. Alitus oli noin 100 000 euroa. Alituksessa auttoi erilaisiin hankkeisiin anottujen hankemäärärahojen tuntuva kasvu.

Kansalaisopistossa budjetin toteumaprosentti oli 95,9. Noin 130 000 euron budjetin alitus syntyi pienistä puroista. Kansalaisopiston erilaiset pienet tulot kasvoivat ja sijaisjärjestelyin ja palkattomin vapain saatiin säästöä henkilöstökuluissa.

Tukipalvelujen budjetin toteumaprosentti oli 92,6, eli budjetti alittui 160 000 eurolla. Suurimman osan alituksesta selittää kaksi vuoden aikana täyttämättä jätettyä vakanssia.

Sivistyslautakunta merkitsi tiedoksi kaupungin tilinpäätöksen pohjaksi toimitetun sivistyspalvelujen vuoden 2009 toiminta- ja talousraportin.

Asian esitysteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/sivltk/2010/24021700.1/frmtxt17.htm

Koululaisten iltapäivätoiminnan toimintamaksut palautettiin uudelleen valmisteltavaksi

Koululaisten iltapäivätoiminta Jälkkärin toimintamaksut palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Lautakunta haluaa lisää tietoa maksujen määräytymisperusteista sekä maksualennuksista.

Asian esitysteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/sivltk/2010/24021700.1/frmtxt19.htm

Opetusministeriön erityisavustus muuttaa opetuspalvelujen vuoden 2010 talousarviota

Opetusministeriö on myöntänyt Jyväskylän perusopetukselle valtion harkinnanvaraista erityisavustusta perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen 657 000 euroa käytettäväksi vuonna 2010. Erityisavustuksen kohdentuminen painottuu syyslukukaudelle 2010, mutta kuitenkin niin, etteivät ratkaisut johda menojen kasvuun kevätlukukaudella 2011. Kuluvan kevään aikana rahaa on suunniteltu käytettävän noin 100 000 euroa. Tarkempi suunnitelma tuodaan sivistyslautakuntaan maaliskuussa 30.3.

Asia tuotiin kokoukseen pöydältä.

Urheiluluokille valittaville pitkämatkalaisille koulumatkalippu

Lautakunta joutui ensin perumaan edellisessä kokouksessa tehdyn päätöksen urheiluluokkien perustamisesta, ja sitten päättämään uudelleen luokkien perustamisesta Kilpisen ja Viitaniemen kouluihin.

Syynä asian uudelleenkäsittelyyn oli valmistelussa huomioimatta jäänyt kohta urheiluluokille valittujen oppilaiden koulumatkaetuudesta. Kokouksessa uudelleen perustetuille Kilpisen ja Viitaniemen yläkoulujen urheiluluokille valitut oppilaat saavat koulumatkalipun, jos koulumatka ylittää yli 5 kilometriä. Koulumatkakorvaus perustuu siihen, että urheiluluokkien hakualueena on koko kaupunki, ja valituille oppilaille Kilpinen tai Viitaniemi on ensisijainen koulu. Sama käytäntö on voimassa tällä hetkellä englanninkielisessä opetuksessa sekä musiikkiluokilla.

Lautakunta myös edellyttää, valmistelijan muutetun esitykseen pohjautuen, että perusopetuksen koulukohtaisista painotuksista ja suunnitelmista saadaan kattava selvitys kevään 2010 aikana.

Asiaan jätettiin yksi eriävä mielipide.

Asian esitystekstit:
- Edellisen kokouksen päätöksen kumoaminen ja perustelut: http://www3.jkl.fi/paatokset/sivltk/2010/24021700.1/frmtxt23.htm
- Urheiluluokkien perustaminen koulumatkakysymys huomioituna: http://www3.jkl.fi/paatokset/sivltk/2010/24021700.1/frmtxt23.htm

Valtuustoaloite viikottaisesta kasvisruokapäivästä

Lautakunta totesi saadun selvityksen pohjalta kaupungin kouluissa olevan jo nykyisellään yksi kasvisruokapäivä viikossa. Samaisessa selvityksessä todetaan, että kaupungin ruokapalvelujen, eli Kylän Kattauksen, koko tuotannosta liha- ja lihajalosteiden kustannusten osuus oli vuonna 2009 noin 20 %.

Asian esitysteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/sivltk/2010/24021700.1/frmtxt24.htm

Selvitys taiteen perusopetuksesta Jyväskylässä merkittiin tiedoksi

Taiteen perusopetusta annetaan Jyväskylässä musiikissa, tanssissa, teatteritaiteessa, arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityössä ja sanataiteessa. Opetusta järjestetään Jyväskylän kaupunkikonsernin alaisena Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulussa, Jyväskylän kansalaisopistossa sekä Jyväskylän ammattiopistossa. Näiden lisäksi taiteen perusopetusta antavat useat yksityiset toimijat.

Uuden Jyväskylän myötä syntyi tarve selvittää taiteen perusopetuksen palvelurakenne ja rahoitusmuodot sekä mahdollisuudet uudenlaiseen organisoitumiseen. Vuoden vaihteessa valmistuneeseen selvitykseen on koottu kuvaus yllä mainituista taiteen perusopetusta järjestävistä tahoista sekä kerätty perustieto eri järjestäjätahojen toiminnasta, toiminnan periaatteista sekä toiminnan kehittämisestä. Kokonaan uutta organisoitumisen mallia taiteen perusopetuksen järjestämiseksi selvityksessä ei esitä. Selvitys on tehty kaupungin omana työnä viime vuoden aikana.

Lautakunta merkitsi asian tiedoksi.

Asian esitysteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/sivltk/2010/24021700.1/frmtxt25.htm

Kokouksen koko esityslista:http://www3.jkl.fi/paatokset/sivltk/2010/24021700.1/index.htm
Esityslistan liitteet:http://www.jkl.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=SIVLTK&pvm=24%2e2%2e2010%2017%3a00%3a00
Hyväksytty pöytäkirja tulee yleisesti nähtäville 3.3.2010, osoitteeseen Kilpisenkatu 1 ja internetiin http://www3.jkl.fi/paatokset/sivltk.htm

Lisätietoja:
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Mari Kyllönen p. 040 7420950
Apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö p. 014 266 0620
Sivistysjohtaja Laila Landén, p. 014 266 4027
Opetusjohtaja Eino Leisimo p. 014 266 4033

Liikuntalautakunnan päätöksiä 24.2.

Wed, 24 Feb 2010 17:05:00 GMT

Liikuntalautakunnan päätöksiä 24.2.

Liikuntapalveluista perittävät maksut säilyvät vuoden 2009 tasolla

Liikuntalautakunta hyväksyi liikuntatiloista ja -palveluista perittävät maksut vuodelle 2010. Tämän vuoden taksat ja maksut hyväksyttiin vuoden 2009 hinnaston mukaisesti. Maksuja ei ollut tarvetta korotta, johtuen siitä, että liikuntapalveluiden vuoden 2009 tilinpäätöksen mukainen tulokertymä ylitti arvioidun.

Liikuntalautakunta päätti vuoden 2009 liikuntapalvelujen hinnastosta kokouksessaan 1.3. ja hinnasto tuli voimaan 2.3.2009. Hinnat yhdenmukaistettiin kaikilla Jyväskylän kaupungin alueilla. Tilojen käyttömaksujen sekä kurssimaksujen määrittelyssä käytettiin Jyväskylän kantakaupungin tasoa.

Hinnasto sisältää kaikkien liikuntapalvelujen hallinnoimien tilojen käyttömaksut, kertamaksut, ohjatun toiminnan kurssimaksut, virkistyskalastusmaksut, virkistysalueiden käyttöön liittyvät maksut sekä vuokrattavan välineistön ja kaluston maksut. Hinnastossa on erikseen määritelty ne kohderyhmät, joille osa liikuntatiloista on maksuttomia. Maksuton liikuntatilojen käyttö koskee liikunta- ja urheiluseurojen alle 18-vuotiaiden harjoitusvuoroja. Lisäksi maksuttomia ovat vertaisohjatuille liikuntaryhmille tarkoitetut vuorot, edellyttäen että liikuntaryhmä kuuluu liikuntapalvelujen koordinoiman vertaisliikuntatoiminnan piiriin ja että liikuntaryhmää koskeva tilavaraus tehdään liikuntapalvelujen toimesta.

Vesiliikuntakeskus AaltoAlvarin aikuisten kertamaksu säilyy tänäkin vuonna 7 eurona ja eläkeläisten kertamaksu 5 eurona. Uimahalli Wellamon pääsee edelleen 4,5 euron kertamaksulla ja eläkeläisiltä uintikerta maksaa 2,5 euroa. Liikuntalautakunta teki hinnastoon muutamia täsmennyksiä. Muun muassa kesäaikaan käytössä olevien yleisurheilualueiden 2 euron ratamaksu muutettiin välinemaksuksi, joka peritään vain jos välineitä vuokrataan.

Asian esittelytesti: http://www3.jkl.fi/paatokset/liiltk/2010/24021800.1/frmtxt16.htm

Lausunto Palokan koulukeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta

Jyväskylän kaupunginhallitus on pyytänyt liikuntalautakunnan lausuntoa Palokan koulukeskuksen asemakaavan muutosehdotukseen sekä siihen liittyvään tonttijakoehdotukseen 8.3.2010 mennessä. Suunnittelualue on Palokan taajamassa sijaitseva koulukeskuksen alue.

Asemakaavaan haetaan muutosta, jonka tarkoituksena on mahdollistaa Palokan koulukeskuksen uudisrakentaminen korottamalla kerroslukua yhdellä kerroksella. Kaavamuutoksella myös korttelialueen rakennusoikeus pienenee sekä paikoitusalueet ja kulkuyhteydet selkiytyvät. Tavoitteena on luoda turvallinen, terveellinen, toimiva ja viihtyisä oppimis- ja liikkumisympäristö.

Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 2003 rakennetut tenniskentät, jotka ovat harrastajien ahkerassa käytössä. Kenttien käyttöaste on korkea, sillä Palokassa ei ole esimerkiksi Vaajakosken tapaan yksityisiä tenniskenttätoimintaa tarjoavia tahoja. Muutoinkin ulkotenniskenttiä Jyväskylässä on harrastajamääriin nähden vähän. Palokan tenniskenttiä voivat käyttää tenniksen harrastajien lisäksi myös koululaiset.

Luonnosvaiheessa kaavaa koskevaa palautetta ovat antaneet mm. sivistyspalveluiden viranhaltijat Laila Landen, Ari Karimäki, Eino Leisimo sekä liikuntajohtaja Pekka Sihvonen. Heidän yhteinen näkemys on, että vähintään toinen koulun alueella olevista tenniskentistä tulisi säilyttää muutosten yhteydessä.

Sivistyspalveluiden viranhaltijoiden kannanottoon on esitetty vastine, jossa vedotaan siihen, että koulukeskuksen pihalle on suunniteltu monitoimikenttä, johon voidaan sijoittaa tenniskenttä. Vastineessa mainitaan myös, että alue palvelee kouluaikana koululaisia ja muina aikoina monipuolisesti eri käyttäjäryhmiä.

Liikuntalautakunta päätti antaa Palokan koulukeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta lausunnon, jossa painotetaan että mikäli tenniskenttien tilalle rakennetaan monitoimikenttä, tulee tämän lisäksi turvata tenniksen säännöllisen ulkoharrastamisen mahdollisuus. Näin otetaan huomioon alueen koululaisten sekä muiden lasten ja nuorten lisäksi tenniksen harrastajien sekä tennisseurojen tarpeet.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/liiltk/2010/24021800.1/frmtxt17.htm

Vuoden 2009 urheilu- ja retkeilyalueiden ylijäämän uudelleen budjetointi vuodelle 2010

Liikuntapalvelujen urheilu- ja retkeilyalueiden määrärahaa jäi vuodelta 2009 käyttämättä teknisistä ja aikataulusyistä johtuen. Uudelleen budjetoitavaksi jää 167 522 euroa. Urheilu- ja retkeilyalueiden määrärahoja koskevia rakentamishankkeita vuonna 2009 olivat Palokan tekonurmikenttä, tekonurmikenttä Vehkalampi II, Korpilahden keskusurheilukenttä sekä Säynätsalon urheilukenttä (v. 2010).

Liikuntalautakunta päätti esittää Jyväskylän kaupunginhallitukselle, että urheilu- ja retkeilyalueiden määrärahaa budjetoidaan uudelleen vuodelta 2009 vuodelle 2010 yhteensä 167 522 euroa seuraaviin hankkeisiin:

1) Harjun kentän 1. vaiheen osatoteutus
- yleisurheilun suorituspaikkojen siirto
- kentän lämmitysjärjestelmän muutostöitä koskevat valmistelut katsomotilojen alle

2) Säynätsalon kentän 1. vaiheen toteutus
- valaistus
- hiekkakenttäpinnoitteen rakentaminen (alue toimii jo talvikaudella 2010-2011 koulukäytössä luistelualueena)

3) Kuntoratojen ja pallokenttien peruskorjaushankkeet (Korpilahden keskusurheilukentän peruskorjaus)

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/liiltk/2010/24021800.1/frmtxt15.htm

Muut kokouksen asiat ovat nähtävillä kokouksen esityslistassa:
http://www3.jkl.fi/paatokset/liiltk/2010/24021800.1/index.htm

Esityslistan liitteet löytyvät: http://www.jkl.fi:8081/ktweb/

Hyväksytty pöytäkirja on nähtävillä 4.3.2010 sivistyspalveluissa, Kilpisenkatu 1, 40100 Jyväskylä, ja internetissä http://www3.jkl.fi/paatokset/liiltk.htm

Lisätietoja:

Liikuntalautakunnan puheenjohtaja Kimmo Suomi, p. 0400 516 074
Vastuualuejohtaja Ari Karimäki, p. (014) 266 4001, 0500 543 654
Liikuntajohtaja Pekka Sihvonen, p. (014) 266 4247, 050 653 81

Päivähoitopalvelujen hallinnon siirtäminen sai lautakuntien tuen

Wed, 24 Feb 2010 16:24:00 GMT

Päivähoitopalvelujen hallinnon siirtäminen sai lautakuntien tuen

Jyväskylän perusturvalautakunta sekä sivistyslautakunta hyväksyivät yksimielisesti kumpikin kokouksessaan esityksen, että Jyväskylän kaupungin lasten päivähoitopalvelut siirretään sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyspalveluihin 1.1.2012 alkaen. Samalla huolehditaan siitä, että niin päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kuin myös perusopetuksen näkökulmasta yhteydet neuvolatyöhön, perheneuvolaan, sosiaalityöhön ja perhetyöhön turvataan.

Lautakuntien päätösten jälkeen esitys etenee suunnitelman mukaan maaliskuussa kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon. Päätöksen jälkeen alkaa siirron käytännön valmistelu, johon jää aikaa reilu puolitoista vuotta.

Lautakunnat päätyivät esityksessään samaan kuin asiaa valmistellut päivähoidon ja varhaiskasvatuksen jaosto viime vuoden joulukuussa. Lausunnossa päätöstä perustellaan muun muassa lapsen yhtenäisellä kasvun- ja opinpolulla sekä toimintojen kehittämismahdollisuuksilla.

Myös muiden kaupunkien kokemukset hallinnonalan muutoksesta ovat puoltaneet jaoston näkemystä. Päivähoidon hallinnollinen siirtyminen sivistyspalvelujen yhteyteen on toteutettu jo yli puolessa Suomen kunnista ja 27 kuntaa valmistelee siirtoa Jyväskylän kaupungin tavoin.

Asian esittelytekstit:
Perusturvalautakunta: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2010/24021700.1/frmtxt37.htm
Sivistyslautakunta: http://www3.jkl.fi/paatokset/sivltk/2010/24021700.1/frmtxt15.htm

Lisätietoja antavat:
Perusturvalautakunnan puheenjohtaja Riitta Mäkinen, p. 0400 937 580
Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen, p. 014 266 3001
Vastuualuejohtaja Pirjo Tuosa, p. 050 3400 447

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Mari Kyllönen, p. 040 7420 950
Apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö, p. 014 26 60620
Sivistysjohtaja Laila Landén, p. 014 26 64027

Kansalaisopiston luennon aiheena 1.3.2010 NATOn sisäinen konflikti, kalastuskiistat

Wed, 24 Feb 2010 13:16:00 GMT

Kansalaisopiston luennon aiheena 1.3.2010 NATOn sisäinen konflikti, kalastuskiistat

Ilmainen yleisöluento
Maanantaina 1.3.2010 klo 18.00–19.30
NATOn sisäinen konflikti – englantilais-islantilaiset kalastuskiistat vuosina 1971–1976
FM Elina Kastepohja
Pääkirjaston pieni luentosali
Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä

Näin kertoo luennostaan FM Elina Kastepohja:

NATOn sisäinen konflikti – englantilais-islantilaiset kalastuskiistat vuosina 1971–1976

Esittelen Historiallisen yhdistyksen luennolla tutkimustani Britannian ja Islannin välisistä turskasodista vuosina 1971–1976, jolloin kalastuskiistat muuttuivat väkivaltaisiksi ja uhkasivat puolustusliitto Naton toimivuutta. Turskasodat olivat epätavallinen konflikti Naton jäsenmaiden välillä kylmän sodan aikana. Juuri avautuneet arkistolähteet antavat väitöskirjatyöhöni uutta aineistoa ja tuoreita näkökulmia.

Ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi muuttuneen konfliktin taustalla oli Britannian ajautuminen taloudelliseen kiistaan kalastuksesta riippuvaisen Islannin kanssa. Britannian kalastusteollisuus ei voinut hyväksyä Islannin toimia laajentaa yksipuolisesti kalastusalueitaan ensin 50 merimailiin vuonna 1972 ja sitten 200 merimailiin vuonna 1975. Kiista aiheutti väkivaltaisia yhteenottoja Britannian laivaston ja Islannin rannikkovartioston alusten välillä, josta seurasi maiden diplomaattisten suhteiden katkeaminen. Islanti myös uhkasi erota puolustusliitosta ja purkaa kylmän sodan aikana Natolle strategisesti merkittävä tukikohta Keflavíkista. Turskasota herätti Islannissa Nato-vastaisuutta, mikä asetti Britannian kiusalliseen tilanteeseen liittouman sisällä.

Tarkastelen turskasotia väitöskirjatyössäni Britannian ja Naton näkökulmista ulko- ja turvallisuuspoliittisena konfliktina. Selvitän tutkimuksessani, miksi Britannia oli valmis viemään konfliktia syvemmälle puolustusliiton etujen vastaisesti, vaikka sillä oli kylmän sodan aikana tärkeä rooli Natossa Yhdysvaltain liittolaisena. Tutkin myös, miten puolustusliitto organisaationa suhtautui kiistaan sekä millaisia mielipiteitä ja ratkaisuehdotuksia liiton jäsenmailla oli turskasodista. Tutkimuksessani on tärkeää tarkastella turskasotia kylmän sodan viitekehyksessä. On otettava huomioon Euroopan poliittisen tilanteen selvittäminen 1970-luvun liennytyskaudella, sekä arvioitava liennytyksen vaikutusta kiistan osapuolten ja Yhdysvaltain toimintaan läntisen liittouman sisäisessä kriisissä.

Luennon esittelyteksti

Elina Kastepohja, FM
Historian ja etnologian laitoksen jatko-opiskelija
Muuramen lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori

Otteita historian ja etnologian laitoksen tutkimuksesta -luentosarjan järjestävät yhteistyössä Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry, Jyväskylän Historiallinen Yhdistys ry ja Jyväskylän kansalaisopisto. Tilaisuudet avaa jommankumman yhdistyksen edustaja.

Sarjan seuraava luento on:

1700-luvun esiteolliset kaupunkiyhteisöt – kontrollin kehtoja vai rikosten ja kelvottoman käytöksen tyyssijoja
12.4. ma 18.00–19.30
Pääkirjaston Minnansali
Antti Räihä, FM

Lisätiedot luentosarjasta

Kirsi-Maria Hytönen, FM
050 340 4070

Pasi Saarimäki, FL
014 260 1288

Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry

http://www.jyvaskylanseutu.fi/kansalaisopisto

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus ja entisöinti käynnistyy

Wed, 24 Feb 2010 11:57:00 GMT

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus ja entisöinti käynnistyy

Jyväskylän kaupungintalo valmistui vuonna 1899 silloisen torin reunaan. Lääninarkkitehti Karl Viktor Reiniuksen suunnittelema uusrenessanssityylinen rakennus oli aikoinaan kaupungin mittavin rakennushanke. Rakennukseen sijoittuivat maistraatti, raastuvanoikeus, rahatoimikamari, kirjasto ja lukusali, Suomen pankki ja huutokauppakamari. Lisäksi rakennukseen tuli tiloja yhdistyksille ja seuroille. Rakennukseen saatiin myös pitkään kaivattu kaupunkilaisten juhlasali ja ravintola.

Talon ikääntyessä on rakennuksessa tehty eri aikoina useita korjauksia. Merkittävimmät muutokset rakennuksen julkisivussa tapahtuivat 1930-luvulla, jolloin julkisivun koristeaiheita poistettiin ja yksinkertaistettiin. Sisäpuolella huonetiloja on muutettu useaan otteeseen käyttäjien vaihtuessa ja tilatarpeiden kasvaessa. 1970-luvun lopulla tehtiin mittava sisätilojen peruskorjaus, minkä yhteydessä sisääntuloaulan, portaikon ja juhlasalien peittoon maalatut koristemaalaukset palautettiin.

Mittava korjaustyö valmistuu syksyllä 2012

Kaupungintalon peruskorjauksen suunnittelu käynnistettiin usean vuoden ajan jatkuneiden terveydellisten haittojen poistamiseksi. Rakennus ei myöskään täyttänyt enää nykyisiä palo- ja poistumistiemääräyksiä. Lisäksi tekniset järjestelmät olivat vanhentuneet.

Nyt valmistuneen hankesuunnitelman mukaisesti peruskorjauksella ja siinä yhteydessä tehtävällä entisöinnillä palautetaan yksi kaupungin historiallisesti merkittävimmistä rakennuksista arvoiseensa asuun. Hankesuunnitelman mukaisesti rakennukseen tulevat tilat kaupungin johdolle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle.

Mittava ja haastava peruskorjaustyö valmistuu Jyväskylän kaupungin 175-vuotisjuhlavuonna syksyllä 2012. Rakennuksen kalustaminen ja sisustaminen vie muutamia kuukausia. Rakennus otetaan käyttöön loppuvuodesta 2012.

Jyväskylän Tilapalvelun johtokunta käsittelee hankesuunnitelmaa kokouksessaan 9.3.2010 ja kaupunginhallitus 15.3.2010. Kaupungintaloa koskeva Tilapalvelun johtokunnan esityslistateksti on luettavissa torstaina 4.3.2010 klo 13.00 alkaen osoitteessa http://www3.jkl.fi/paatokset/tilajk.htm. Peruskorjauksen hankesuunnitelmaan liittyvästä johtokunnan päätöksestä tiedotetaan heti kokouksen jälkeen 9.3.2010.

Tiedotustilaisuus 3.3.2010 klo 9.00

Toimittajat ovat tervetulleita kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 3.3.2010 klo 9.00-10.30. Tiedotustilaisuus pidetään Tietotalossa, Kilpisenkatu 1, neuvotteluhuone Poliisimestari.
Tiedotustilaisuuden avaa kaupunginjohtaja Markku Andersson ja hanketta esittelevät Jyväskylän Tilapalvelun ja Keski-Suomen museon edustajat.

Lisätietoja:
Jyväskylän Tilapalvelu, kiinteistöjohtaja Esko Eriksson, puh. 014 266 8233, 0500 641 621
Jyväskylän Tilapalvelu, suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo-Gylling, puh. 014 266 8247, 050 60 687
Keski-Suomen museon johtaja Heli-Maija Voutilainen, puh. 014 266 4348, 050 355 5048
Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson, puh. 014 266 1501
Jyväskylän kaupungin kansliapäällikkö Maija-Liisa Havia, puh. 014 266 1503

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU
www.jyvaskyla.fi/tilapalvelu

Säynätsalon terveysasema kiinni viikolla yhdeksän

Wed, 24 Feb 2010 11:51:00 GMT

Säynätsalon terveysasema kiinni viikolla yhdeksän

Säynätsalon terveysaseman lääkärien ja hoitajien vastaanotto on suljettuna talvilomaviikolla 1.–7.3.2010. Kiireellisissä asioissa palvelee Kyllön terveysasema, ma-to klo 8–16 ja perjantaisin klo 9–16, p. 266 2011.

Uusitut reseptit voi noutaa Kyllön terveysasemalta ja kiireelliset reseptit voi uusia Säynätsalon apteekin kautta. Myös neuvola on suljettuna. Kiireellisissä asioissa ota yhteys Keljonkankaan neuvolaan, p. 266 2239. Hammashoitola on avoinna normaalisti.

Muut Jyväskylän terveyskeskuksen terveysasemat toimivat normaaleina aikoina, mutta kiireettömiä vastaanottoaikoja saattaa olla tavanomaista vähemmän tarjolla.

Hyödyllinen rokotus vaivattomasti saatavana

Wed, 24 Feb 2010 11:45:29 GMT

Hyödyllinen rokotus vaivattomasti saatavana

Jyväskylän terveyskeskus jatkaa terveiden aikuisten rokottamista sikainfluenssaa vastaan. Rokotuksia järjestetään keskitetysti lauantaisin Hannikaisenkatu 11-13:n tiloissa. Päivät on porrastettu aamu- ja iltapäiväryhmiin. Jos oman ikäryhmän rokotuspäivä ei käy, rokotukseen voi tulla edellisenä tai seuraavana rokotuspäivänä ilman erillistä yhteydenottoa. Kaikki Jyväskylän terveyskeskuksen asiakkaat, jotka vielä ovat ilman rokotusta, voivat tulla rokotukseen. Rokotukseen voi tulla ilmoittautumatta.

Jyväskylän terveyskeskuksessa rokotukset ovat sujuneet hyvin. Ruuhkia ei ole syntynyt ja rokotuksen saaminen on tapahtunut nopeasti ja viiveettömästi.

Rokotuksen ottaminen säästää sikainfluenssalta ja sen mahdollisilta jälkitaudeilta. Mitä useampi ottaa rokotteen, sitä todennäköisemmin toinen epidemia-aalto jää laimeaksi – tai sitä ei tule ollenkaan.

Rokotuksia ei järjestetä viikolla yhdeksän talviloman vuoksi.

Jäljellä olevat rokotuspäivät:

27.2.
klo 9–12 vuosina 1964–66 syntyneet
klo 12–15 vuosina 1961–63 syntyneet

13.3.
klo 9–12 vuosina 1958–60 syntyneet
klo 12–15 vuosina 1955–57 syntyneet

20.3.
klo 9–12 vuosina 1952–54 syntyneet
klo 12–15 vuosina 1949–51 syntyneet

27.3.
klo 9–12 vuosina 1945–48 syntyneet
klo 12–15 vuosina 1941–44 syntyneet

10.4.
klo 9–12 vuosina 1935–40 syntyneet
klo 12–15 vuonna 1934 ja sitä ennen syntyneet

Ilmari Hannikainen -pianokilpailu järjestetään 28.2. - 11.3.2010

Wed, 24 Feb 2010 11:26:00 GMT

Ilmari Hannikainen -pianokilpailu 2010

Kilpailu järjestetään Jyväskylässä 28.2. – 11.3. ja siihen osallistuu 51 kilpailijaa

Kolmen vuoden välein järjestettävä, suurin kansallinen pianokilpailumme, Ilmari Hannikainen -pianokilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1975. Nimi muuttui vuonna 2001 Jyväskylän pianokilpailuksi ja tänä vuonna Ilmari Hannikainen -pianokilpailuksi.

Kilpailu jakaantuu kolmeen erään

Tämänvuotinen kilpailu alkaa 28.2. ja päättyy Jyväskylä Sinfonian säestämään kaksipäiväiseen finaaliin keskiviikkona 10. ja torstaina 11.3. Kilpailun suojelija on opetusministeri Henna Virkkunen. Kilpailuun voivat ottaa osaa pianistit, jotka ovat Suomen kansalaisia tai ovat opiskelleet yhtäjaksoisesti kolme vuotta Suomessa. Ikähaitari on 15 - 30 vuotta. Tämänvuotiseen kilpailuun osallistuu 51 kilpailijaa.

Ensimmäinen erä alkaa sunnuntaina 28.2. ja päättyy keskiviikkona 3.3. Toinen erä alkaa perjantaina 5.3. ja päättyy sunnuntaina 7.3., jolloin julkistetaan finalistien nimet. Ensimmäinen ja toinen erä soitetaan Jyväskylän yliopiston juhlasalissa.

Finaali eli kolmas erä soitetaan keskiviikkona 10.3. ja torstaina 11.3. Jyväskylän teatteritalossa klo 19 alkaen. Finaaleissa Jyväskylä Sinfoniaa johtaa Tuomas Hannikainen ja kilpailijoiden on mahdollisuus valita jokin seuraavista konsertoista Frédéric Chopinin pianokonsertto nro 1 tai 2, Robert Schumannin pianokonsertto a-molli, W. A. Mozartin pianokonsertto nro 17, Ludwig van Beethoven neljäs pianokonsertto, Bela Bartókin kolmas pianokonsertto Uuno Klamin toinen pianokonsertto tai Ilmari Hannikaisen pianokonsertto.

Edellinen eli vuoden 2007 kilpailu valmisti palkittuja kansainväliseen koitokseen

Edellisellä kerralla, vuonna 2007, kilpailun voitti Marko Mustonen, toisena oli Roope Gröndahl ja kolmannen sijan vei Ville Matvejeff. Sekä Roope Gröndahl että Marko Mustonen selvisivät samana keväänä järjestetyssä kansainvälisessä Maj Lind -pianokilpailussa finaaliin, Roope oli kilpailun toinen ja Marko neljäs. Jyväskylässä järjestetty kilpailu oli siis hyvä ponnahduslauta kansainväliseen pianokisaan.

YLE radioi molemmat finaalit ja palkintojen jaon

Molemmat finaalipäivät ja palkintojen jako 10. – 11.3. radioidaan Yle Radio 1:n suorina lähetyksinä klo 19 - 21.55. Asiantuntijoina ovat pianotaiteilija Joonas Pohjonen ja näyttelijä Ushma Karnani, toimittajana on Timo Asikainen. Lähetykset ovat kuunneltavissa jälkikäteen internetissä osoitteissa yleradio1.fi/musiikki ja yle.fi/areena.

Finalistit palkitaan monin tavoin

Kilpailun I palkinto on 6500 euroa, II palkinto on 5000 euroa ja III palkinto on 3000 euroa. Muut finalistit saavat tunnustuspalkinnon, joka on suuruudeltaan 500 - 1000 euroa. Kilpailun jury voi jakaa palkinnot toisinkin. Lisäksi jaetaan Hellaksen erikoispalkinto 500 euroa, YLE:n erikoispalkinto 1000 euroa, Suomen Beethoven -seuran erikoispalkinto 500 euroa parhaasta Beethoven-tulkinnasta ja Suomen Chopin-yhdistyksen Chopin-palkinto 500 euroa parhaasta Chopin-teoksen tulkinnasta. Pianokymi ry:n palkinto I palkinnon saajalle on konsertti 19.9.2010 Kouvolan toisessa pianotapahtumassa.

Kilpailulla on kansainvälinen tuomaristo ja laatusoitin

Kilpailun kansainvälisen arvostelulautakunnan puheenjohtajana on Ari Angervo (Tampere) ja jäseninä ovat Bruce Brubaker (Boston, USA), Oleg Mantur (Jyväskylä,) Einar Roettingen, (Bergen) ja Marita Viitasalo (Espoo). Kilpailun järjestäjinä ovat Keski-Suomen konservatorion säätiö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kulttuuriala ja finaalin osalta Jyväskylä Sinfonia.

Kilpailun finaaleihin F-Musiikki toimittaa täyspitkän konserttiflyygelin Steinway & Sons, joka on valittu noin vuosi sitten Hampurin tehtaalla.

Lisätiedot kilpailusta: Merja Soisaari 040 5396702

Kilpailun tulospalvelu

Finaalin liput: 20/18/10 €, S-Etukortilla 20/16/8 € Lippupisteestä

Keski-Suomen kunnat ovat laatimassa turvallisuussuunnitelmia

Wed, 24 Feb 2010 08:12:00 GMT

Keski-Suomen kunnat ovat laatimassa turvallisuussuunnitelmia

Keski-Suomen kunnat ovat laatimassa turvallisuussuunnitelmia. Olisimme kiitollisia mielipiteestänne ja pyydämmekin teitä vastaamaan oheiseen kyselyyn.

Vastaamisen voitte aloittaa klikkaamalla seuraavaa linkkiä tai kopioimalla linkin Internet-selaimen osoiteriville

http://www.zef.fi/keskisuomi/user/?q=29-ak6ac246

Turvallisuuskysely on auki 20.3.2010 saakka.

Lämmin kiitos!

Turvallisuusterveisin
KESKI-SUOMEN LIITTO
Turvallisuussuunnitteluhanke
Marko Riikonen

Lisätietoja hankkeesta: www.keskisuomi.fi

PIKAOHJE:
1. Vastaaminen tapahtuu hiirellä työskennellen
2. Voit muuttaa vastauksiasi valitsemalla kysymyksen aktiiviseksi kysymyslistasta ja sijoittamalla sen uudelleen vastausalueelle
3. Seuraavan kysymyksen saat painamalla tallenna/jatka -näppäintä
4. Lopussa hyväksy vastauksesi painamalla valmis-näppäintä

Suomen kantelemuseo täyttää vuoden

Wed, 24 Feb 2010 06:00:00 GMT

Suomen kantelemuseo täyttää vuoden

Jyväskylässä, Palokan Pelimannitalossa sijaitseva Suomen Kantelemuseo avasi ovensa Kalevalanpäivänä v. 2009. Se on ainoa kanteleisiin keskittynyt museo Suomessa ja koko maailmassa. Esillä on soittimia ja tietoa koko kanteleen levinneisyysalueelta, joskin erityinen sija on Keski-Suomen omalla kanteleperinteellä.

Ensimmäinen toimintavuosi on pitänyt museonhoitaja / soitintutkija Kari Dahlblomin kiireisenä. Lukuisat vierailijat ja vierailijaryhmät ovat käyneet tutustumassa esillä olevaan kokoelmaan. Museoon on tuotu vanhoja kanteleita tutkittavaksi ja moni niistä on jätetty sinne kaikkien nähtäville. Alunperin 40 soittimen kokoelma on vuodessa kaksinkertaistunut. Keski-Suomi on rikkaampaa kanteleperinnealuetta kuin aiemman tiedon valossa on tiedetty olevankaan. Dahlblomin tavoitteena on tutkia Keski-Suomen vanhat kanteleet ja julkaista tieto Keski-Suomen Kantele –kirjassa, jonka on määrä valmistua kuluvan vuoden lopussa. Hän tekee yhteistyötä Suomen muiden museoiden kanssa niissä olevien kanteleiden tutkimiseksi ja tietojen päivittämiseksi.

Kantelemuseon harvinaisuuksista Kari Dahlblom mainitsee esimerkkeinä edesmenneen mestaripelimanni Arvi Pokelan kanteleen, jonka on rakentanut saarijärveläinen Juho Tamminen sekä Tuure Peltosen rakentaman, osittain kromaattisen kaksoiskanteleen Uuraisilta sekä Haapaveden Pasi Jääskeläisen, tunnetun kanteleensoittajan ja kuplettilaulajan, yli 100 vuotiaan kanteleen. Dahlblom korostaa, että kaikki näytteille saadut soittimet ovat mielenkiintoisia ja arvokkaita. Soittimista jokainen kertoo oman tarinansa jälkipolville.

Kanteleliitto myönsi museonhoitaja ja soitintutkija Kari Dahlblomille Vuoden Kantele 2009 –tunnustuksen uutterasta, vuosikymmeniä kestäneestä työstä kanteletutkimuksen ja -perinteen tallentamisen parissa sekä kanteletietouden edistämisestä.

Jyväskylän seudun Kansanmusiikkiyhdistyksen omistama Palokan Pelimannitalo on antanut museolle mitä parhaimmat puitteet. 152 vuotta vanhaan viljamakasiiniin rakennetut tilat ovat myös sopivia erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.

Kantelemuseon ylläpito ja esittely hoidetaan pääosin vapaaehtoistyönä, mikä rajaa aukiolomahdollisuuksia.

Suomen Kantelemuseo aukioloajat v.2010:
- tiistaisin klo 15.00 – 18.00 ja tilauksesta puh. 0500 654 157.
- Pääsymaksu 2 €.
- Lisätietoja http://www.jskamu.net.
- Heinäkuussa 2010 museo on kiinni.

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan päätöksiä 23.2.2010

Tue, 23 Feb 2010 16:58:00 GMT

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan päätöksiä 23.2.2010

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa 23.2.2010 käsiteltiin muun muassa seuraavia asioita:

Muutoksia vuoden 2010 kunnallistekniikan investointimäärärahaan ja investointiohjelmaan

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi vuoden 2010 kunnallistekniikan investointiohjelman muutokset ja päätti esittää kaupunginhallitukselle, että yhdyskuntarakentamisen määrärahaa korotetaan 2 632 000 eurolla.

Korotuksen myötä kunnallistekniikan investointimääräraha vuodelle 2010 kasvaa talousarviossa päätetystä 16 850 000 eurosta 19 482 000 euroon. Vastaavasti investointitulot kasvavat 125 000 eurosta 1 000 000 euroon.

Investointimäärärahan korotukset johtuvat suurimmalta osalta Lutakon sataman ja aukion rakentamiseen liittyvistä töistä, jotka siirtyivät tälle vuodelle, koska hankkeet eivät viime vuonna edenneet suunnitellusti. Näihin hankkeisiin vuodelle 2009 varattuja määrärahoja budjetoidaan uudelleen yhteensä 1 757 000 euroa, joista Lutakon satamaan kohdistuu 1 057 000 euroa ja aukioon 700 000 euroa.

Hankemuutosten, toteutuskustannusten tarkentumisen sekä tulojen muutosten johdosta investointimäärärahaa tulee lisäksi korottaa sekä menojen että tulojen osalta 875 000 eurolla.

Vuonna 2009 kunnallistekniikan investointien bruttomenot alittuivat noin 1 808 000 eurolla.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2010/23021630.1/frmtxt50.htm

Lausunto Jyväskylän seudun maankäytön rakennemallin vaihtoehdoista

Lautakunta antoi Jyväskylän seudun maankäytön rakennemallin vaihtoehdoista kaupungin lausunnon, jossa todetaan, että yhteisesti hyväksytyn rakennemallin työstämisessä on tärkeää, että mallissa selkeästi osoitetaan ja sen myötä sitoudutaan autoriippumattomaan eli toisaalta kevyttä liikennettä suosivaan ja toisaalta joukkoliikenteen toimivuutta ja houkuttelevuutta lisäävään yhdyskuntarakenteen malliin.

Jyväskylän seudun maankäytön rakennemalli on seudun seitsemän kunnan yhteinen vastaus siihen, miten seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä sovitetaan yhteen. Rakennemallin tavoitteena on laatia idearikas, taloudellinen, kestävä ja toteuttamiskelpoinen kuva seudun yhdyskuntarakenteesta.

Rakennemallin jokaisessa neljässä vaihtoehdossa seudun väestöpohja kasvaa nykyisestä 30 000 asukkaalla. Lausunnon mukaan rakennemallityössä on kehitetty totuttuun maankäytön suunnitteluun verrattuna uudenlainen lähestymistapa, joka perustuu erilaisia elämäntapoja arvostaviin ja mahdollisuuksia tarjoaviin vyöhykkeisiin. Saadun palautteen perusteella rakennemallin ohjausryhmä valmistelee loppuvuoden aikana rakennemalliehdotuksen, joka on tarkoitus hyväksyä kunnanvaltuustoissa.

Lautakunta totesi, että Jyväskylän kaupunki pitää perusteltuna ja suotavana kehityksenä sitä, että seudun keskustaajama kehittyy jatkossakin sipulinkuorimaisen vahvasti ja että kaupallinen ja kulttuurinen keskusta vahvistuu ja laajenee.

Lautakunnan mukaan etenkin keskustaajamasta etelään, pohjoiseen ja koilliseen suuntautuvat hyvät liikenneyhteydet houkuttelevat uutta rakennetta ja taajamakeskukset vahvistuvat ja taajamien välit kasvavat vähitellen umpeen. Tämä on myös joukkoliikenteen näkökulmasta edullista kehitystä.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2010/23021630.1/frmtxt53.htm

Asemakaavamuutoksia Säynätsaloon, Haukkalaan ja Huhtasuolle

Kokouksessa käsiteltiin useita asemakaavamuutoksia. Lautakunta hyväksyi Säynätsalon Karhuniemen asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen ja tonttijaot sekä lähetti asiat kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Haukkalan sairaala-alueelle sijoittuvan Pikku-Haukkalan ja Huhtasuon keskustan asemakaavojen muutosluonnokset hyväksyttiin nähtäville asettamista varten.

Asioiden esittelytekstit:
http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2010/23021630.1/frmtxt58.htm
http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2010/23021630.1/frmtxt59.htm
http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2010/23021630.1/frmtxt60.htm

Kokouksen päätökset tehtiin esitysten mukaisesti, paitsi asiassa 53, jossa päätösesitykseen tehtiin pieni tekstilisäys.

Kokouksen esityslistan voi lukea osoitteessa:
http://www3.jkl.fi/paatokset/karltk/2010/23021630.1/index.htm

Kokouksen liitteisiin voi tutustua osoitteessa:
http://www.jkl.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=KARLTK&pvm=23%2e2%2e2010%2016%3a30%3a00

Lisätietoja:
Kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Aimo Asikainen, p. 050 381 9577, etunimi.sukunimi@jkl.fi
Kaupungingeodeetti Erja Saarivaara, p. 050 63971, etunimi.sukunimi@jkl.fi

Suun terveydenhuollon potilaat asetetaan jonoon

Tue, 23 Feb 2010 11:38:00 GMT

Suun terveydenhuollon potilaat asetetaan jonoon

Jyväskyläisille suun terveydenhuollon palveluja tuottavissa hoitoloissa siirrytään jonokäytäntöön, koska potilaita on enemmän kuin kyetään hoitamaan. Muutos koskee Jyväskylän terveyskeskusta ja Palokan terveydenhuollon kuntayhtymää. Hoitojonon käyttöönotolla mahdollistetaan potilaiden kutsuminen hoitoon kiireellisyysjärjestyksessä ja hoitojakson vieminen loppuun kohtuullisessa ajassa. Nykyisessä toiminnassa on havaittu hoitokäyntien välien venymistä. Jonotuskäytäntö alkaa 1. maaliskuuta 2010.

Potilaiden laittaminen jonoon on jo käytössä useissa suurissa kaupungeissa.

Jonokäytäntö merkitsee sitä, että kiireetöntä hoitoa tarvitsevalle potilaalle ei anneta hoitoaikaa, vaan hänet kutsutaan myöhemmin hoitoon. Jonoon jääneille potilaille annetaan arvio kutsuajankohdasta. Kiireettömän hoidon odotusajoista tiedotetaan myös internetissä Jyväskylän terveyskeskuksen asiakkaille suun terveydenhuollon palvelusivustolla.

Jyväskylän terveyskeskuksen potilas kutsutaan jonosta hoitoon kirjeellä. Mikäli kutsussa oleva aika ei sovi, se tulee perua tai siirtää viimeistään edellisenä päivänä klo 14 mennessä. Peruutuksen voi tehdä mielellään sähköisesti osoitteessa https://terveys.jkl.fi tai puhelimitse 014 266 0123. Peruutetulle ajalle voidaan kutsua toinen potilas. Peruuttamattomasta vastaanottoajasta peritään asiakkaalta maksuasetuksen mukainen hinta.

Jyväskylän kaupunginvaltuustosta 22.2.2010

Mon, 22 Feb 2010 20:24:00 GMT

Jyväskylän kaupunginvaltuustosta 22.2.2010

Jyväskylän kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 22.2. muun muassa seuraavia asioita:

Palokan koulukeskuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin

Tavoitteena on terveellinen, turvallinen ja nykyaikainen rakennus, jossa on pedagogisesti toimiva yhtenäiskoulu, nykyaikainen aluekirjasto ja keskuskeittiö sekä alueen asukkaita palvelevat liikunta- ja kansalaisopiston tilat. Suunnittelussa on erityisesti huomioitu rakennuksen eri käyttäjäryhmien (kirjasto, kansalaisopisto, liikuntaseurat, valmistuskeittiö) toimintojen tarpeet, tilojen sijoittuminen sekä rakennuksen sujuva käyttö turvallisesti kaikille käyttäjäryhmille.
Pääurakka ajoittuu vuosille 2011–2012. Opetuksen tulisi siirtyä viipaleista valmistuviin tiloihin kevättalvella 2012, jotta elokuussa 2012 voidaan aloittaa opetus siten, että piha-alueetkin ovat kunnossa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Palokan koulukeskuksen hankesuunnitelman ja sen tavoitehintalaskelman mukaisen kustannusarvion 21 167 000 euroa (alv 0 %) hintatasossa 69,0/11.2009. Kustannusarvio sisältää purkukustannukset yhteensä 900 000 euroa. Hanke rahoitetaan Tilapalvelun investointibudjetista vuosina 2010–2012. Irtokalusteiden ja varusteiden kustannukset rahoitetaan sivistyspalveluiden, kulttuuripalveluiden ja Kylän Kattauksen talousarvioista.

Esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2010/22021800.1/frmtxt17.htm

Lutakon aukion ja sataman yleissuunnitelma hyväksyttiin

Yleissuunnitelmaan on tehty aukioiden osalta tarkistuksia. Lutakon aukion ja Satama-aukion väriasfalttipäällyste on muutettu sävytykseltään hillitymmäksi, HST-lattateräkset on vaihdettu nupukiviraidoiksi ja osa Aco Drain sadevesikouruista on korvattu nupukiviraidoilla. Lisäksi yleissuunnitelmasta on poistettu aukiolle suunniteltu vesiaihe. Silta-aukion osalta päällyste on muutettu väriasfaltista tavalliseksi asfaltiksi ja samalla on tarkistettu nupukiviraitojen määrää.

Sataman pysäköintialuetta on hieman pienennetty ja viereistä nurmialuetta vastaavasti kasvatettu. Myös pysäköintialueen nupukivikaistaa on pienennetty. Pysäköintipaikkojen määrä pysyi kuitenkin pienennöksistä huolimatta ennallaan. Rannan jalkakäytävän osalta kustannuksia tarkennettiin vierasvenesataman kohdalla oletuksella, että nykyinen hyvässä kunnossa oleva alue jää ennalleen.

Esitettyjen korjausten johdosta hankkeen kokonaiskustannusarvio pienenee aiemmasta lähes 1 miljoonaa euroa ollen nyt 15,26 miljoonaa euroa. Tuloja hankkeeseen kohdistuu TE-keskuksen tähän mennessä päätettyinä avustuksina 1,6 miljoonaa euroa. Nettokustannukset ovat siten 13,66 miljoonaa euroa. Hankkeen aikataulua on tarkistettu pidentämällä toteutusta vuodella ja näin kustannukset ajoittuvat vuosille 2009–2016.

Vuonna 2009 kustannuksista toteutui 3,7 miljoonaa euroa ja vuoden 2010 budjettiin on jo varattu 2,0 miljoonaa euroa. Näin yleissuunnitelman loppuosan toteuttaminen edellyttäisi 9,6 miljoonan euron rahoitusta, joka jakautuisi kuudelle vuodelle. Yhdyskuntarakentamisen investointeihin on kaupungin taloussuunnitelmassa varattu 14 miljoonan euron vuosittainen perustaso. Yleissuunnitelma on mahdollista toteuttaa tämän perustason puitteissa lukuun ottamatta vuotta 2011, jolloin toteutettaisiin Satamakadun lasku maan alle. Tämä edellyttäisi ko. vuonna noin 2 miljoonan euron korotusta perustasoon.
Tarkennettu yleissuunnitelma 8.2.2010 liitteineen on nähtävillä internetissä osoitteessa http://www3.jkl.fi/tekpa/kapu/investoinnit/lutakonsatama/

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Lutakon sataman tarkennetun yleissuunnitelman kolmen äänestyksen jälkeen.
Riitta Tynjä (komm) esitti Maia Fandin (vihr) kannattamana, että asia palautetaan. Äänin 49-26 käsittelyä päätettiin jatkaa.
Paavo Luukkonen (sdp) esitti Kimmo Suomen (sdp), Marika Visakorven (kd) ja Jukka Ammondtin (vihr) kannattamana, että suunnitelma toteutetaan aiemman 8,83 miljoonan euron suuruisena lisättynä suunnittelukustannuksilla. Jarmo Ritanen (vas) esitti Jorma Uskin (ps), Matti Pöppösen (vas) ja Anna Autereen (vihr) kannattamana, että asia hylätään.
Ensimmäisessä äänestyksessä kaupunginhallituksen esitys sai 42 ääntä ja Luukkosen esitys 33 ääntä. Toisessa äänestyksessä kaupunginhallituksen esitys sai 40 ääntä ja Ritasen esitys 35 ääntä.

Esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2010/22021800.1/frmtxt18.htm

Asemakaavan muutosehdotus sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä (Vaajakoskentie 101)

Kiinteistö Oy Vaajakoskentie 101 on hakenut asemakaavan muutosta 66. kaupunginosan kortteliin 133. Hakemuksessa esitetään korttelin käyttötarkoitusta muutettavaksi siten, että se vastaisi tontin nykyistä käyttötarkoitusta pientavaratalona ja turvaisi toimintaedellytykset toimivana ja laadukkaana kaupalliseen toimintaan soveltuvana ympäristönä tulevaisuudessa. Tavaratalon olisi toimintansa kehittämiseksi kunnostettava ja laajennettava toimitilojaan. Rakentamaton kortteli 141 esitetään otettavaksi myymälän pysäköintialueeksi.

Asemakaavaan liittyvää aineistoa on nähtävänä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/698

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen 66. kaupunginosan kortteleissa 133 ja 141 ja katu- ja liikennealueille sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon.

Esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2010/22021800.1/frmtxt19.htm

Sosiaalisen luototuksen rahaston pääomaa korotettiin

Sosiaalisella luotolla pyritään ehkäisemään taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistämään itsenäistä suoriutumista. Luototuksessa noudatetaan sosiaalisesta luototuksesta annettua lakia (1133/2002) sekä perusturvalautakunnan päättämiä periaatteita ja ohjeita.

Sosiaalisia luottoja on myönnetty 1.3.2008–15.11.2009 yhteensä 213 347,08 euroa. Vuonna 2008 sosiaalista luottoa myönnettiin 11 asiakkaalle 56 009,45 euroa. Keskimääräinen luoton suuruus oli 5 091,76 euroa. Vuonna 2009 sosiaalista luottoa on myönnetty 25 asiakkaalle 157 337,63 euroa. Keskimääräinen luoton suurus on ollut 6 293,50 euroa. Vuosien 2011–2013 aikana saadaan suurin osa vuosina 2008–2009 myönnetyistä luotoista takaisin rahastoon edelleen myönnettäväksi luotoiksi.

Sosiaalisiin luottoihin on käytettävissä 47 649,48 euroa. Summa koostuu jäljellä oleva rahaston 16 652,92 pääomasta ja rahastoon takaisinmaksetuista luotoista. Määrä riittää keskimäärin seitsemään luottoon. Luottojen kysyntä lisääntyy vuonna 2010 työllisyystilanteen heikentymisen vuoksi, mutta luototukseen käytettävä rahaston pääoma loppuu vuoden alussa. Sosiaalisen luototuksen kriteerit täyttävää kysyntää vastaava rahaston pääoman korotustarve on 150 000 euroa. Korotuksen jälkeen rahaston pääoma on yhteensä 380 000 euroa.

Kaupunginvaltuusto päätti, että sosiaalisen luototuksen rahaston pääomaa korotetaan 150 000 eurolla.

Esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2010/22021800.1/frmtxt20.htm

Aloitteet

Kaupunginvaltuusto käsitteli useita aloitteita ja keskusteli niistä runsaasti. Esityslistalla olleet aloitteet asianumerot 31, 34, 35 ja 37 palautettiin äänestysten jälkeen uudelleen valmisteltaviksi. Muut aloitteet hyväksyttiin esitysten mukaisesti, osa äänestyksen jälkeen.

Kaupunginvaltuuston esityslista kokonaisuudessaan
http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2010/22021800.1/

Lisätietoja:
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen, puh. 050 5924 471

Tuomo Kantolasta Jyväskylän Energian toimitusjohtaja

Mon, 22 Feb 2010 12:57:00 GMT

Tuomo Kantolasta Jyväskylän Energian toimitusjohtaja

Jyväskylän Energian toimitusjohtajaksi on nimitetty yhtiön kehitysjohtaja Tuomo Kantola. Maatalous- ja metsätaloustieteiden maisteri ja eMBA-tutkinnon suorittanut Tuomo Kantola (43) on työskennellyt Jyväskylän Energian kehitysjohtajana huhtikuusta 2009 alkaen.

Jyväskylän Energian hallituksen ja edellisen toimitusjohtajan näkemykset yhtiön tulevaisuudesta ja strategiasta olivat siinä määrin erisuuntaiset, että hallitus on tänään yksimielisesti päätynyt irtisanomaan toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja Juha Lappalainen vapautettiin tehtävästään välittömästi.

Juha Lappalainen vastasi yhtiölle erittäin haasteellisten vuosien läpiviennistä vuodesta 2003 alkaen.

Jyväskylä tarkistaa terveydenhuollon ammattilaisten oikeudet harjoittaa ammattiaan

Mon, 22 Feb 2010 12:54:00 GMT

Jyväskylä tarkistaa terveydenhuollon ammattilaisten oikeudet harjoittaa ammattiaan

Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien terveydenhuollon henkilöstön ammattioikeudet tarkistetaan. Tarkistaminen koskee sekä laillistettujen että nimikesuojattujen ammattihenkilöiden oikeutta tehdä kyseistä työtä.

Yli 1600 Jyväskylän kaupungin terveydenhuollon työntekijän ammattioikeudet tarkistetaan Sosiaali- ja terveysalan valvontavirastosta eli Valvirasta maaliskuun aikana. Tarkistamisella varmistetaan sekä potilaiden että työyhteisöjen turvallisuutta.

Jyväskylässäkin ammattioikeuksien tarkistaminen on tullut ajankohtaiseksi valtakunnassa esiin nousseiden esimerkkien myötä. Viime viikolla saadun ulkopuolisen vihjeen perusteella on tarkistettu yhden hoitohenkilöstöön kuuluneen sijaisen ammattioikeuksia jälkikäteen. Kyseinen henkilö ei ole ollut töissä enää viime kesän jälkeen. Poliisi tutkii asiaa.

Lisätietoja ammattioikeuksien tarkistamisesta vastuualuejohtaja Jarmo J Koski, p. 014 26 62332
Lisätietoa ammattioikeuksista löytyy Valviran sivulta.

Jyväskylän perusturvalautakunnan päätöksiä 18.2. kokouksesta

Thu, 18 Feb 2010 15:58:00 GMT

Jyväskylän perusturvalautakunnan päätöksiä 18.2. kokouksesta

Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen organisaatio

Asia poistettiin esityslistalta.

Sopimus Jyväskylän yhteistoiminta-alueen ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen yhteistoiminnasta

Perusturvalautakunta hyväksyi yhteistoimintasopimuksen Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen välillä. Yhteistoimintaa tukemaan tehty sopimus on aiesopimuksen luonteinen, ja se koskee mm. yirka-ajan ulkopuolisia päivystyksiä, tiettyjä tutkimuksia, rekrytointia ja hankintoja.

Hyväksyttyä yhteistoimintasopimusta tarkentamaan päätettiin perustaa yhteistoimintaneuvottelukunta, johon kumpikin sopijapuoli nimeää 3 jäsentä. Neuvottelukunta tehtävänä on valmistella päätettäväksi yhteistoiminnan suunnittelua, toimeenpanoa, seurantaa ja kehittämistä koskevat asiat.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2010/18021500.1/frmtxt26.htm

Selonteko vuoden 2009 sisäisestä valvonnasta

Perusturvalautakunta hyväksyi sosiaali- ja terveyspalveluiden sisäisen valvonnan raportin, ja antoi sen edelleen kaupunginhallitukselle.

Sisäisellä valvonnalla varmistetaan toiminnan lainmukaisuus, kaupungin sääntöjen, ohjeiden sekä päätösten noudattaminen, päätöksentekijöiden ja esimiesten ajantasainen tieto vastuullaan olevan toiminnan olennaisista asioista, luotettavan tiedon raportoiminen määräajoin, ydinprosessien hallinta ja riskien tunnistaminen ja ehkäisy.

Selonteko on liitteenä: http://www.jkl.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epjattn.htm?PTLTK+18%2e2%2e2010%2015%3a00%3a00+31+1

Esityslistan muut asiat hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

Koko esityslista löytyy verkon osoitteesta: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2010/18021500.1/index.htm

Kokouksen liitteisiin voi tutustua osoitteessa:
http://www.jkl.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=PTLTK&pvm=18%2e2%2e2010%2015%3a00%3a00

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä 24.2.2010 klo 9–15 sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa (Vapaudenkatu 28) ja internetissä http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk.htm

Päätöksistä antavat lisätietoja: perusturvalautakunnan puheenjohtaja Riitta Mäkinen, p. 0400 937 580 ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen, p. 014 266 3001.

Kaapelin rakentaminen Keljonlahdelta Eteläportin sähköasemalle alkaa

Thu, 18 Feb 2010 13:47:00 GMT

Kaapelin rakentaminen Keljonlahdelta Eteläportin sähköasemalle alkaa

JE-Siirto Oy aloittaa 110 kV:n (kilovoltin) kaapelin rakennustyöt Keljonlahden voimalaitoksen kytkinkentältä Eteläportin sähköasemalle. Rakentaminen alkaa maanantaina 22.2. maanrakennustöillä Keljonkankaantien ja Keljonlahden välisellä osuudella.

Kaapeli sijoittuu suurelta osin olemassa olevien 20 kV:n ilmajohtojen johtokadulle. Metsään kaivetaan noin metrin leveä ja puolitoista metriä syvä kaapelioja.

Rakennustöissä joudutaan myös louhimaan kalliota. JE-Siirto tiedottaa louhintaan liittyvistä asioista kyseisen alueen asukkaita tarkemmin lähempänä louhinnan alkamisaikaa. Asianmukaiset ennakkokatselmoinnit ja tärinän mittalaitteiden asennukset tehdään tarvittavissa kohteissa.

Kaikkia kaapelireitin asennusalueella liikkujia kehotetaan varomaan kaivantoja ja työkoneita. Kaapelireitti katkaisee Häkkisentien, Erämaantien, Lotilanmutkan, Tekolammentien ja Sohlberginkadun. Katujen katkaisut tehdään myöhemmin keväällä ja niistä sekä kulun järjestämisestä tiedotetaan erikseen.

Keljonkankaan ulkoilureitin kohdalla suoritettavat poikkimenot toteutetaan vasta hiihtokauden päätyttyä. Keljonkankaantien ja Myllylampeen laskevan puron kohdalla kaapelointia on valmisteltu asentamalla kaapeliputket paikoilleen jo ennakolta. Kohteiden auki kaivamista ei siten enää tarvita, vaan kaapelit asennetaan vetämällä putkiin.

Työt valmistuvat elokuun loppuun mennessä.

Työn rakennuttaa Jyväskylän Energian tytäryhtiö JE-Siirto Oy ja urakoi Tampereen Vera Oy. Maanrakennustyöt suorittaa Maansiirto Harry Mäkelä Oy.

Kartta kaapelin reitistä löytyy osoitteessa http://www.jenergia.fi.

Lisätietoja:
Rakennuttaja: Ilkka Rouniola, JE-Siirto Oy, puh. 050 465 7164
Urakoitsija: Timo Anttila, Tampereen Vera Oy, puh. 03 5653 5113
Maanrakennusurakoitsija: Janne Mäkelä, Maansiirto Harry Mäkelä Oy, puh
020 761 3900

Oravia Jyväskylän taidemuseossa!

Thu, 18 Feb 2010 10:28:00 GMT

Oravia Jyväskylän taidemuseossa!

Olavi ja Kaarin Orava lapsineen muuttavat loppukeväästä Kauppakatu 23:een. Perhe asettuu entiseen pankinjohtajan asuntoon, Holvin kolmannen kerroksen erkkerihuoneistoon. Tupaantuliaiset perheen uudessa kodissa järjestetään toukokuun kuudentena päivänä ja kaikki ovat tervetulleita ihastelemaan uutta kotia ja sen grafiikan aarteita kello kuudesta eteenpäin!

Jyväskylän Taidemuseon Holvissa avautuva grafiikan kokoelmanäyttely on saanut nimen: Oravien aarteita. Grafiikkaa 60-luvun kodissa. Holvin kolmanteen kerrokseen, entiseen pankinjohtajan asuntoon, muuttaa kuvitteellinen perhe, joka on vuosien varrella keräillyt ja perinyt suomalaista taidegrafiikkaa.

Nimiehdotuksia taidemuseon perheelle saatiin runsaasti. Kiitos kaikille nimikilpailuun osallistuneille! Päädyimme nimeen Orava, onhan orava tunnetusti säästäväinen ja tarkka, kuten pankkiväen kuuluu ollakin, ja sopiihan nimi oivallisesti myös keräilijälle – vaikkapa sitten taidegrafiikan. Oravaa keksivät ehdottaa Timo Parkkinen ja Tanja Laaksonen.

Kamreerin perheelle kierrätyskalustus
Kevään aikana näyttelytila rakennetaan ja sisustetaan valmiiksi Oravien muuttaa. Kamreeri Oravan perheelle asennetaan uudet parkettilattiat ja seinille on jo valittu iloisenkirjavat tapetit. Oravien tulevaan kotiin tulee edustava olohuone kirjastonurkkauksineen, ruokailutila, makuuhuoneet, isän työhuone ja pikkulasten leikkinurkkaus. Huonekalut ovat 50–60-luvulta, osa on saatu lahjoituksena, osa on hankittu kirpputoreilta tai yksityisiltä myyjiltä. Apuna kodin sisustamisessa on käytetty ammattimaista sisustussuunnittelijaa. Kokoelmanäyttely on esillä pitemmän aikaa, tällä haavaa viitisen vuotta – Oravien vuokrasopimus Kauppakatu 23:ssa jatkunee ainakin siihen saakka… Koti elää vuodenaikojen ja vuotuisten juhlien mukana, taulut saattavat seinillä vaihtua, pääsiäisen seutuvilla koti koristellaan keväiseksi ja joulun aikaan siellä tunnelmoidaan kuusen kynttilöiden valossa.

Kodin seinille ripustettavat teokset on valittu perheenjäsenten harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden mukaan; Pekan huoneessa onkin avaruusaiheita ja villieläimiä, isän työhuoneessa on esillä harrastuksista rakkain: luonnossa liikkuminen. Äidin kädenjälki näkyy kaikkialla kauniisti sisustetussa kodissa. Helena pitää kirjoista ja musiikista, pikkuista Ainoa viehättävät suloiset eläinkuvat ja sirkusaiheet. Myös tiedot teoksista ja taiteilijoista sisällytetään osaksi näyttelyä: Helenan päiväkirjaan, Pekan sarjakuvien väliin, isän tilikirjaan…

Kaikkiin kodin esineisiin saa koskea, kaikkea saa hypistellä. Saattaapa vaatekomerossa roikkuvia vaatteita päästä sovittamaankin! Taidemuseon nettisivuille hiljattain avautuneesta blogista voi seurata kuinka näyttelyn rakentaminen edistyy (www.jkl.fi/taidemuseo).

Näyttelyn avautuessa käytössä ovat myös Oravien omat nettisivut, joilta löytyy runsaasti lisätietoa näyttelyyn valituista teoksista ja taiteilijoista, 60-luvun Suomesta sekä tietysti kodissa asuvasta perheestä. Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelma, josta esillä olevat teokset on valittu, on ollut Jyväskylän taidemuseon hoidossa vuodesta 1998. Tällä hetkellä kokoelmassa on yli 5000 teosta 270 taiteilijalta.

Oravien aarteita
Grafiikkaa 60-luvun kodissa

Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelmanäyttely
Jyväskylän taidemuseon Holvissa, Kauppakatu 23
7.5.2010 –

Näyttelytyöryhmä:
Jukka Partanen, Sirpa Turpeinen, Jaana Oikari, Inka Tuomaala, sisustussuunnittelija Anne Saarikoski

Lisätietoja:
Inka Tuomaala, näyttelysihteeri, Jyväskylän taidemuseo, puh. 050 343 0624, inka.tuomaala[at]jkl.fi

Kommentoi Vaajakosken arkkitehtuurikilpailun töitä verkossa

Thu, 18 Feb 2010 10:19:00 GMT

Kommentoi Vaajakosken arkkitehtuurikilpailun töitä verkossa

Vaajakosken arkkitehtuurikilpailun töitä voi kommentoida verkossa. Kilpailuehdotukset löytyvät osoitteesta http://www.jklarkkitehtuurikilpailut.fi/vaajakoski/kilpailuehdotukset.

Kilpailutyöt ovat nähtävillä ja kommentoitavissa maaliskuun loppuun asti. Kilpailu pyritään ratkaisemaan toukokuun 2010 aikana.

Jyväskylän kaupungin järjestämään Vaajakosken keskusta-alueen yleiseen arkkitehtuurikilpailuun saapui yhteensä 40 kilpailutyötä.

Arkkitehtuurikilpailulla juhlistetaan uutta Jyväskylää, joka muodostettiin vuoden 2009 alussa yhdistämällä Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti. Kilpailun tarkoituksena on parantaa Vaajakosken keskustan elinvoimaisuutta sekä vahvistaa viihtyisän ja monipuolisen osakeskuksen kehittymistä.

Kilpailulla haetaan kaupunkikuvallisin keinoin ratkaisuja asuin- ja työpaikkarakentamisen määrälle ja sijoittumiselle. Kilpailuehdotuksissa on huomioitava Vaajakosken keskustan sijainti kauniin virran rannalla ja sen arvokas historia keskisuomalaisen sahateollisuuden kehtona.

Palkintoina jaetaan yhteensä 90 000 euroa. Ensimmäinen palkinto on 35 000 euron suuruinen.

Lisätietoja:
- apulaiskaupunginarkkitehti Tuija Solin, p. (014) 266 5054, etunimi.sukunimi@jkl.fi
- kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen, p. (014) 266 5030, etunimi.sukunimi@jkl.fi

Tikkalaan voi hakea lupia rakentamiseen

Wed, 17 Feb 2010 13:22:00 GMT

Tikkalaan voi hakea lupia rakentamiseen

Tikkalan osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Hyväksymispäätöksestä jätettiin yksi valitus, joka on parhaillaan Hämeenlinnan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Valitusten käsittely kestää normaalisti 1-2 vuotta. Tikkalaan voi kuitenkin hakea lupia rakentamiseen, sillä alue ei ole rakennuskiellossa.

Tikkalan alue on osoitettu Jyväskylän rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealueeksi. Niin sanotulla kuivalla maalla hakijan tulee ennen rakennusluvan hakemista saada myönteinen suunnittelutarveratkaisu. Suunnittelutarveratkaisuista päättää kaupunki. Myönteinen suunnittelutarveratkaisu edellyttää, että rakennushanke täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaiset erityiset edellytykset.

Ranta-alueella hakijan tulee ennen rakennusluvan hakemista saada myönteinen poikkeamispäätös. Ranta-alueiden poikkeamisista päättää Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (entinen Keski-Suomen ympäristökeskus). Myönteinen poikkeamispäätös on mahdollista saada, jos rakennushanke täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 172 §:n mukaiset edellytykset.

Edellä mainittuja edellytyksiä voidaan arvioida Tikkalan osayleiskaavatyötä varten tehtyjen selvitysten perusteella.

Kaupungin tonttien myynnin alkamisesta päätetään vasta valituksen ratkettua.

Poikkeamis- tai suunnittelutarveratkaisuhakemuksia on saatavana Palvelupiste Hannikaisesta (Hannikaisenkatu 17) tai Korpilahden yhteispalvelupisteestä (Virastokuja 2) sekä verkosta (http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/suunnittelutarveratkaisut).

Lisätietoja:
- aluearkkitehti Julia Virtanen, puh. (014) 266 5062, julia.virtanen@jkl.fi (tavattavissa Korpilahden yhteispalvelupisteessä maanantaisin klo 8.30 – 11.30)
- projektipäällikkö Jarmo Matikainen (014) 266 5038, jarmo.matikainen@jkl.fi

360 tanssiparia valtaa loppuunmyydyn Hipposhallin perjantaina 19.2.

Wed, 17 Feb 2010 11:55:00 GMT

360 tanssiparia valtaa loppuunmyydyn Hipposhallin perjantaina 19.2.

Jyväskylän lukioiden vanhojen päivää juhlistetaan perjantaina 19.2. eri puolilla Jyväskylää perinteisten tanssiaisten merkeissä. Aikaisemmista vuosista poiketen ei Jyväskylän keskusta-alueen lukioiden vanhojen päivän yhteistanssitilaisuuteen ole mahdollista ostaa lippuja enää Hipposhallin ovelta, vaan tilaisuus on loppuunmyyty. Tämän vuoden yhteistanssitilaisuuden osallistujamäärä on ennätyksellinen 360 paria. Yleisömäärää on jouduttu rajoittamaan tilanahtauden vuoksi. Jokaisella tanssijalla on ollut mahdollisuus ostaa 3 lippua tilaisuuteen. Myös paikoitustilasta voi tulla puute, sillä viereisellä Synergia-areenalla pelataan tanssiaisten kanssa samanaikaisesti SM-liigan jääkiekko-ottelu. Yleisöä pyydetäänkin saapumaan Hippokselle yleisillä kulkuneuvoilla.

Korpilahdella ja Tikkakoskella omat tanssiaiset

Korpilahden ja Tikkakosken lukioiden vanhojen päivän tanssiaiset järjestetään omilla tahoilla. Korpilahdella tanssitaan klo 18 alkaen Korpilahtihallissa, jonne on yleisöllä vapaa pääsy. Tikkakosken lukion vanhojen päivän tanssit järjestetään klo 18 Tikkakosken koulukeskuksen auditoriossa. 2 euron hintaisia lippuja voi ostaa ovelta.

Tanssit perinteitä noudattaen

Lukioiden perinteen mukaisesti vanhat tanssivat juhlistaakseen koulunsa vanhimmaksi tulemista. Abiturientit ovat edellisenä päivänä poistuneet koulusta lukulomalle penkkariajelujen vauhdittamina. Vanhojen päivän juhlaperinteeseen liittyy vanhojen pukueleganssi ja –loisto. Tämän päivän vanhojen joukko koostuu kurssimuotoisen lukion eri opintovaiheessa olevista opiskelijoista.

Lisätietoja:
Cygnaeus-lukion liikunnanopettajat: Kaisa Wallinheimo ja Sami Jalkanen, 050 4084980
Rehtori Stig Rönnkvist, Tikkakosken lukio, (014) 266 4732
Rehtori Seppo Haavisto, Korpilahden lukio (014) 266 4843

Jyväskylässä vierailee valtuuskunta ystävyyskunta Potsdamista

Wed, 17 Feb 2010 08:49:00 GMT

Jyväskylässä vierailee valtuuskunta ystävyyskunta Potsdamista

Jyväskylän kaupungin vieraaksi saapuu Potsdamin apulaiskaupunginjohtaja Elona Müller. Vierailuryhmään kuuluvat myös talousosaston johtaja Stefan Fredrichs, markkinointi- ja viestintäjohtaja Sigrid Sommer sekä ystävyyskunta aktiivi Eva Gretsch. Valtuuskunta saapuu keskiviikkona 17.2 Jyväskylään.

Neljän päivän vierailuohjelman teemat liittyvät aluekehittämiseen, kaupunkisuunnitteluun ja EU-asioihin. Vieraille esitellään myös Jyväskylän seudun elinkeinoelämän kehittymistä sekä keskustellaan kaupunkien kansainvälisestä näkyvyydestä. Lisäksi vierailun aikana suunnitellaan ystävyyskuntayhteistyötä tulevina vuosina. Suunnitelmissa on mm. jyväskyläläisen Cantinovum kuoron vierailu Potsdamiin.

Saksan Potsdam on Brandenburgin osavaltion pääkaupunki ja on ollut Jyväskylän ystävyyskunta vuodesta 1985. Potsdamissa on 153000 asukasta. Vuonna 2005 uudistettiin Jyväskylän ja Potsdamin 20-vuotista ystävyyskuntasuhdetta. Meneillään olevan Jyväskylän vierailun aikana tavoitteena on päivittää kaupunkien välisten suhteiden jatkotavoitteita ja sisältöjä.

Lisätietoja:
Satu Heikkinen, kansainvälisten asioiden koordinaattori, Jyväskylän kaupunki, puh. 014 266 5161

Kaupunginkirjaston vuosi 2009: Aukiolotunteja enemmän

Wed, 17 Feb 2010 08:21:00 GMT

Kaupunginkirjaston vuosi 2009: Aukiolotunteja enemmän, lainauksia hieman vähemmän

Jyväskylän kaupunginkirjaston kokonaislainaus vuonna 2009 pysyi lähes samana kuin vuonna 2008, mutta lainaus väheni 2,1 prosenttia. Lainoja kertyi vuoden 2009 aikana 2 960 345 kappaletta, mikä on jokaista Jyväskylän kaupungin asukasta kohti reilut 23 lainaa.

Kävijöitä oli yhteensä 1 197 152, kasvua 0,5 prosenttia. Käyntikertoja oli n. 9,4 kertaa asukasta kohti, saman verran kuin vuotta aiemmin. Kirjaston lainaajiksi rekisteröitiin vuoden aikana 42,9 prosenttia kaupungin asukkaista eli 54 983 henkilöä. Määrä on 7,7 % pienempi kuin vuonna 2008, jolloin useat asiakkaat olivat esimerkiksi sekä entisen maalaiskunnan että kaupungin kirjaston asiakkaita, mutta kuntaliitoksen myötä nämä päällekkäisyydet ovat poistuneet. Kirjaston etäkäyttö on edelleen kasvanut: verkossa tapahtuva tiedonhaku, lainojen uusinta ja varausten tekeminen lainassa tai hyllyssä olevaan aineistoon on suosittu tapa käyttää kirjaston palveluja.

Aukiolotunteja lisättiin

Aukiolotuntien määräksi kirjattiin 27 026, mikä on 6,6 % suurempi tuntimäärä kuin vuonna 2008. Taustalla on mm. Kypärämäen pienkirjaston avaaminen keväällä 2009 ja pääkirjaston aukiolomuutokset syksyllä.

Vuosihankinnan kokonaismäärä ei kasvanut, mutta kirjojen osalta vähennystä oli 5,8 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna; vuonna 2008 kirjojen hankinta oli poikkeuksellisen suurta Kuokkalan pienkirjaston perustamisen takia. Jyväskylän kaupunginkirjasto osallistui edelleen Suomen Kulttuurirahaston Kirjatalkoot -hankkeeseen. Koko kirjastoon uutta aineistoa hankittiin 50 817 kappaletta, josta kirjojen osuus oli 39 624. Kirjoja oli vuonna 2009 jokaista Jyväskylän asukasta kohti 6,3 kappaletta eli lähes vastaavasti kuin vuonna 2008 (6,4).

Aineistomuodoista DVD-elokuvien osuus kasvoi, kun niitä hankittiin 64,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. DVD-levyjen lainaus kasvoi reilut 16 prosenttia. Blu-ray-levyjä hankittiin 109 kpl. CD-äänilevyjen hankinta kasvoi 13,6 prosenttia.

Keväällä 2009 kaikki Jyväskylän kaupungin 8.-luokkalaiset perehtyivät kirjaston käyttöön opetussuunnitelman mukaisesti. Luokkia ja ryhmiä vieraili 964, mukanaan 14 468 oppilasta. Syksyllä opetussuunnitelman muututtua käyntien määrä putosi.

Lisätietoja:
Johanna Vesterinen
kirjastotoimenjohtaja
Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto
p. 014 266 4093
etunimi.sukunimi@jkl.fi

Seija Laitinen-Kuisma
kirjastotoimen apulaisjohtaja, tietojärjestelmät ja verkkopalvelut
Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto
p. 014 266 4095
etunimi.sukunimi@jkl.fi

www.jyvaskyla.fi/kirjasto

Toimintavuosi 2009 – yhteenveto tilastoluvuin (pdf)

Jyväskylän keskustan lumenpudotustöissä ovat erityiset turvajärjestelyt tarpeen

Wed, 17 Feb 2010 07:42:00 GMT

Jyväskylän keskustan lumenpudotustöissä ovat erityiset turvajärjestelyt tarpeen

Lunta on talven aikana tullut siihen malliin, että jalankulkijoiden turvallisuus ja kattojen kestävyys alkaa pian olla koetuksella. Kevään edetessä talojen räystäille ilmestyy sulamisvesien synnyttämiä jääpuikkoja, jotka ovat vaarassa tippua kaduilla liikkuvien niskaan.

Katoille kertyvän lumen ja jään määrän tarkkailu sekä niiden poistaminen katoilta tarvittaessa kuuluu kiinteistöjen omistajien vastuulle. Kun kattoa ryhdytään puhdistamaan, on tärkeää huolehtia, ettei lumenpudotuksesta aiheudu vaaraa itselle eikä muille. Erillistä katutyöilmoitusta ei lumenpudotustyöstä tarvita, mutta jalka- ja pyörämiesten turvallisuudesta pitää huolehtia hyvin. Lumenpudotustyö on syytä ajoittaa hiljaisen liikenteen aikaan, jotta liikkujille koituu mahdollisimman vähän häiriötä.

Kadun lumenpudotusalue pitää rajata selkeästi ja riittävän laajalti. Varoalue erotetaan muusta kadusta pukein tai lippusiimoin sekä merkataan mahdollisesti myös vaarasta varottavin kyltein. Jalankulkijoita ei lumenpudotuksen vuoksi pidä ohjata kadulta suoraan ajoneuvoliikenteen sekaan. Heidät tulee opastaa turvalliselle kiertoreitille riittävän kaukaa, esimerkiksi työskentelykohtaa edeltävästä risteyksestä.

Katolla työskentelevien lisäksi myös maan tasalle tarvitaan turvamiehiä, jotka varmistavat turvajärjestelyjen toimivuuden lumenpudotusalueella. Jos turvamiehet liikkuvat liikenteen seassa, heidät tulisi varustaa näkyvin suojaliivein.

Kun lumi ja jää on saatu katolta turvallisesti alas, se toimitetaan viipymättä pois ja alue siistitään kulkukelpoiseen kuntoon.

Lisätiedot: ylläpidon rakennuttaja Jukka Piispanen, p. (014) 266 5133, etunimi.sukunimi@jkl.fi

Jyväskylän kulttuurilautakunnan kokous 16.2.2010

Tue, 16 Feb 2010 19:47:00 GMT

Jyväskylän kulttuurilautakunnan päätöksiä 16.2.

Jyväskylän kulttuurilautakunnan kokouksessa käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Avustusmäärärahan käyttösuunnitelma hyväksyttiin

Kulttuurilautakunta päätti kulttuuripalvelujen talousarviossa olevasta avustusmäärärahan käyttösuunnitelmasta. Määräraha on 1 269 331 euroa ja siihen sisältyvät kaupunginvaltuuston hyväksymät saajakohtaiset avustukset Alvar Aalto -säätiölle 456 700 euroa, Keski-Suomen luontomuseolle 52 000 euroa, Jyväskylän yliopiston karttatutkimukselle 45 000 euroa, Keski-Suomen Ilmailumuseosäätiölle 79 000 euroa ja Jyväskylän Festivaalit ry:lle 204 000 euroa.

Avustussopimuksiin ja hakemuksesta myönnettäviin kulttuurin toiminta- ja kohdeavustuksiin varattiin 377 631 euroa ja kansalaistoiminnan toiminta- ja kohdeavustuksiin 50 000 euroa. Lisäksi lautakunta päätti kulttuuripalkinnon suuruudeksi 5 000 euroa. Avustusmääräraha pysyi kokonaisuudessaan samalla tasolla kuin vuonna 2009.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/kulltk/2010/16021730.1/frmtxt18.htm

Avustussopimukset kahdeksan kulttuuritoimijan kanssa

Kulttuurilautakunta päätti hyväksyä avustussopimukset kahdeksan kulttuuritoimijan kanssa. Avustussummat säilyivät vuoden 2009 tasolla seuraavilla toimijoilla: Teatteri Eurooppa Neljä 5 000 euroa, Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry 37 800 euroa, Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis 50 000 euroa ja Luovan valokuvauksen keskus 12 500 euroa. Neljän toimijan kohdalla avustussummaa korotettiin viime vuotisesta. Jyväskylän seudun kansanmusiikkiyhdistys sai 7 500 euroa (korotus 4 500 euroa), Keski-Suomen alueooppera 25 000 euroa (korotus 5 000 euroa), Keski-Suomen elokuvakeskus 10 000 euroa (korotus 2 190 euroa) ja Keski-Suomen tanssin keskus 25 000 euroa (korotus 3 700 euroa).

Avustussopimukset on tehty sellaisten kulttuuritoimijoiden kanssa, joiden toiminta on jatkuvaa ja toimintaa rahoittaa opetusministeriö tai joku muu julkinen taho tai rahoitukseen osallistuvat myös muut seudun kunnat.

Kulttuurilautakunta käsittelee muut avustukset seuraavassa kokouksessaan maaliskuussa. Kansalaistoiminnan ja kulttuurin toiminta-avustusten hakuaika vuodelle 2010 päättyi 1.2. samoin kuin kohdeavustusten ensimmäinen hakuaika.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/kulltk/2010/16021730.1/frmtxt19.htm

Taiteen perusopetuksen selvitys valmistui

Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut on selvittänyt sivistyspalvelujen johtoryhmän toimeksiannosta taiteen perusopetuksen järjestämisen kokonaisuutta Jyväskylässä. Uuden Jyväskylän käynnistymisen myötä sivistyspalvelujen palvelualueella haluttiin selvittää taiteen perusopetuksen palvelurakenteen ja rahoitusmuotojen nykytilaa sekä mahdollisuuksia uudenlaiseen taiteen perusopetuksen organisoitumiseen.

Tällä hetkellä Jyväskylässä annetaan taiteen perusopetusta arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa, sanataiteessa, tanssissa ja teatteritaiteessa. Opetusta järjestää kaupunkikonsernin alaisena Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu, Jyväskylän kansalaisopisto ja Jyväskylän ammattiopisto. Lisäksi useat yksityiset toimijat ovat merkittävässä roolissa taiteen perusopetuksen toteuttajina Jyväskylän alueella.

Innovaatiopalveluiden tuottamaan selvitykseen on koottu kuvaus taiteen perusopetusta järjestävistä tahoista Jyväskylässä ja kerätty perustieto näiden toiminnasta, toimintaperiaatteista ja toiminnan kehittämisen kohteista. Lisäksi selonteossa pohditaan taiteen perusopetuksen kokonaisuuden järjestämistä tulevaisuudessa. Kulttuurilautakunta merkitsi selvityksen tiedoksi ja kävi evästyskeskustelun taiteen perusopetuksen kehittämisen jatkotoimenpiteistä.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/kulltk/2010/16021730.1/frmtxt20.htm

Sopimus taiteen perusopetuksesta Jyväskylän ammattiopiston kanssa

Kulttuurilautakunta hyväksyi musiikin ja tanssin taiteen perusopetuksen sopimuksen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa vuodelle 2010. Jyväskylän kaupunki ostaa koulutuskuntayhtymän ylläpitämältä Jyväskylän ammattiopistolta musiikin ja tanssin perusopetuksen oppilaspaikkoja 568 983 eurolla. Opetuspaikat jakaantuvat musiikin varhaiskasvatukseen noin 250 paikkaa, musiikin opetukseen noin 470 paikkaa ja tanssin opetukseen noin 320 paikkaa.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/kulltk/2010/16021730.1/frmtxt26.htm

Kirjastosta voi lainata energiankulutusmittareita

Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä on tehnyt 25.8.2008 aloitteen energiankulutusmittareiden hankkimisesta kaupunginkirjastoon lainattavaksi edelleen kaupunkilaisille. Kulttuurilautakunta toteaa lausunnossaan, että kaupunginkirjasto on selvittänyt asiaa Jyväskylän Energian kanssa ja energiamittarit on saatu lainauskäyttöön kesäkuussa 2009. Kirjastossa on Jyväskylän Energian omistamia mittareita viisi kappaletta ja niiden lainaus on ollut hyvin suosittua. Laina-aika on 14 vuorokautta.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/kulltk/2010/16021730.1/frmtxt22.htm

Muut esityslistan asiat päätettiin esitysten mukaisesti.

Kokouksen esityslista:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kulltk/2010/19011730.0/index.htm

Esityslistan liitteet:
http://www.jkl.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=KULLTK&pvm=16%2e2%2e2010%2017%3a30%3a00

Hyväksytty pöytäkirja on nähtävänä 24.2.2010 sivistyspalveluissa, Kilpisenkatu 1 ja internetissä http://www3.jkl.fi/paatokset/kulltk.htm

Lisätietoja
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Antti Rastela p. 040 750 8549
Vastuualuejohtaja Ari Karimäki p. 0500 543 654

Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta kokoontui 16.2.2010

Tue, 16 Feb 2010 17:48:00 GMT

Jyväskylän kaupungin tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kokouksessaan 16.2.2010 mm. seuraavia asioita:

Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta pilotoimaan sähköistä kokouskäytäntöä

Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta lähtee pilotoimaan sähköistä kokouskäytäntöä. Esityslistat ja pöytäkirjat toimitetaan kokouksiin osallistuville sähköisessä muodossa. Sähköinen esityslista on käytössä jo lautakunnan seuraavassa kokouksessa (16.3.) paperisen esityslistan rinnalla. Lautakunnan huhtikuun kokouksen on tarkoitus olla kokonaan sähköinen. Pilotoinnin aikana ja sen kokemusten perusteella kaupunginhallinnossa tehdään aikataulu myös muiden toimielimien siirtymisestä sähköiseen kokouskäytäntöön.

Lisäksi tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta kokeilee työskentelyssään sähköisen ryhmätyöskentelyn mahdollistavia alustoja.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/tksltk/2010/16021700.1/frmtxt12.htm

Lautakunta hyväksyi käyttösuunnitelman vuodelle 2010

Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen innovaatiopalvelut -vastuualueen toimintamenot vuonna 2010 ovat 411 184 euroa. Lautakunnan työskentelyyn on varattu 25 000 euroa, henkilöstömenoihin 262 670 euroa ja muihin toimintamenoihin 123 514 euroa.

Korpilahden ja Säynätsalon yhteispalvelut siirtyivät innovaatiopalvelujen hallinnoimiksi toimipisteiksi vuoden 2010 alusta. Yhteispalvelujen toimintamenot vuonna 2010 ovat 389 824 euroa ja toimintatulot 12 400 euroa.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/tksltk/2010/16021700.1/frmtxt15.htm

Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan kannanotto ”Jyväskylän kaupunki – vastuullisen ja rohkean ilmastopolitiikan toteuttaja”

Lautakunta päätti lähettää kannanoton uudelleen valmisteltavaksi. Asiakokonaisuus koetaan erittäin merkittäväksi, joten kannanoton sisältöä ja perusteita halutaan vielä tarkennettavan.

Asian esittelyteksti ja kannanotto kokonaisuudessaan: http://www3.jkl.fi/paatokset/tksltk/2010/16021700.1/frmtxt17.htm

Muut kokouksen asiat päätettiin ehdotusten mukaan.
Kokouksen esityslista: http://www3.jkl.fi/paatokset/tksltk/2010/16021700.1/index.htm

Lisäksi tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta kuuli esitykset Jyväskylän kaupungin hallinnoimasta ”Creating Local Innovation Through a Quadruple Helix” eli CLIQ-hankkeesta sekä Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 -työstä.

Hyväksytty pöytäkirja on nähtävillä 23.2.2010 Innovaatiopalveluissa, Kilpisenkatu 1, 40100 Jyväskylä ja internetissä http://www3.jkl.fi/paatokset/tksltk.htm

Lisätietoja:
Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan pj. Eila Simola 0400 487 155
Apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö, p. 050 637 56
Kehittämisjohtaja Tapio Soini, p. 0500 642 856

Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksiä 16.2.2010

Tue, 16 Feb 2010 16:13:00 GMT

Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksiä 16.2.2010

Lautakunta käsitteli kokouksessaan muun muassa seuraavia asioita:

Lausunto Oravasaaren osayleiskaavaehdotuksesta

Rakennus- ja ympäristölautakunta ei nähnyt huomautettavaa Oravasaaren osayleiskaavaehdotuksesta, josta kaupunginhallitus oli pyytänyt lausuntoa 4.3. mennessä. Nykyisen nelostien ympäristössä, Vaajakosken eteläpuolella sijaitseva, laajahko, maaseutumainen osayleiskaava-alue rajautuu pohjoisessa Vaajakosken ABC-liikennemyymälän lähellä sijaitsevaan Kairahtan alueeseen sekä etelässä Toivakan kunnan rajaan. Suunnittelualueen lounaisimman osan muodostaa Ilmopohjan kylä Päijänteen rannan tuntumassa.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/rakympltk/2010/16021630.1/frmtxt20.htm

Vastine korkeimmalle hallinto-oikeudelle Korpilahden ampumaradan ympäristöluvasta tehtyyn valitukseen

Korpilahden ympäristölautakunta myönsi 14.2.2008 ympäristöluvan Korpilahden ampumaradalle. Vaasan hallinto-oikeus kumosi päätöksen ja palautti sen uudelleen nykyisen Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunnan käsittelyyn. Hallinto-oikeus katsoi, ettei kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ollut toimivaltaa antaa lupamääräyksiä maaperän kunnostussuunnitelman laatimisesta tai puhdistamisesta. Lisäksi hallinto-oikeus katsoi lupahakemuksen olleen puutteellinen ja hakemuksessa esitettyjen selvitysten riittämättömät. Korpilahden erämiehet ry, Korpilahden reservinupseerit ry ja Korpilahden seudun reserviläiset ry tekivät hallinto-oikeuden päätöksestä valituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle, joka nyt pyytää asiaan vastinetta rakennus- ja ympäristölautakunnalta.

Lautakunta esittää vastineenaan, että vaatimus hallinto-oikeuden päätöksen kumoamisesta hylätään ja lupa-asia palautetaan lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. Lautakunta katsoo myös, että valituksen tekijöiden vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta tulee hylätä perusteettomina.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/rakympltk/2010/16021630.1/frmtxt26.htm

Lausunnon antaminen Keski-Suomen ELY-keskukselle Jyväskylän kaupunkiseudun läntisen ohikulkutien esisuunnitelman tarkistuksesta

Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää, ettei läntiselle ohitustielle vielä esisuunnitelman tarkistuksen pohjalta varattaisi kaavaan esitettyä, sadan metrin maastokäytävää. Nykyisillä selvityksillä varausta ei lautakunnan mielestä voida vielä tehdä. Ensin pitää selvittää ja tutkia, onko tien sijoittaminen suunnitellulle paikalle ylipäätään mahdollista ja perusteltua.

Sijoittamisvaihtoehtojen vertailua varten alueilta tarvitaan riittävän kattavat luontoselvitykset ja ympäristövaikutusten arvioinnit. Maasto-olosuhteiden ja nykyisten maankäyttöratkaisujen vuoksi tielinjaukselle ei ole tarjolla useita eri vaihtoehtoja, joten tarvittavien selvitysten määrä ei ole suuri.

Jyväskylän kaupunkiseudun läntisen ohikulkutien esisuunnitelman tarkistuksen on teettänyt Tiehallinnon Keski-Suomen Tiepiiri. Tavoitteena on ollut tarkastella vuonna 2007 valmistuneessa esiselvityksessä esitettyä ohikulkutien maastokäytävää ja liittymäratkaisuja yleiskaavoituksen tarpeisiin. Läntisen ohikulkutien suunnitellaan alkavan Muuramen kunnan puolelta Muurame-Säynätsalo -yhdystiestä ja etenevän sieltä Jyväskylän Ruokkeelle.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/rakympltk/2010/16021630.1/frmtxt27.htm

Lausunto Lemminkäinen Infra Oy:n maa-aineslupahakemuksesta

Uuraisten kunta pyytää lausuntoa Lemminkäinen Infra Oy:n maa-aineslupahakemuksesta, joka koskee soran ottamista 350 metrin päässä Jyväskylän rajasta sijaitsevalla Köntyskankaan alueella. Ottoalue on tärkeää ykkösluokan pohjavesialuetta.

Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan, että pohjaveden suojaamiseen ja suojakerrosten riittävyyteen on otto-alueella kiinnitettävä erityistä huomiota. Pohjaveden taso tulee mitata neljä kertaa vuodessa, jotta riittävä suojakerroksen vahvuus säilyy myös pohjaveden ollessa ylimmillään. Alueelle johtavan tien varressa olevan asuinkiinteistön rauhan säilyttämiseksi sora-autoliikennöintiä tulisi välttää iltaisin ja viikonloppuisin.

Asian esittelyteksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/rakympltk/2010/16021630.1/frmtxt34.htm

Kaikki kokouksen päätökset tehtiin esitysten mukaisesti.

Kokouksen koko esityslista: http://www3.jkl.fi/paatokset/rakympltk/2010/16021630.1/index.htm
Esityslistan liitteet: http://www.jkl.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=RAKYMPLTK&pvm=16%2e2%2e2010%2016%3a30%3a00

Lisätiedot:
- Rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Paloma Hannonen, p. 050 593 1190 etunimi.sukunimi@jkl.fi
- Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 050 336 2819, etunimi.sukunimi@jkl.fi

Abiturienttien perinteiset penkkariajelut torstaina 18.2.

Tue, 16 Feb 2010 11:55:00 GMT

Abiturienttien perinteiset penkkariajelut torstaina 18.2.

Jyväskylän lukioiden abiturientit juhlistavat yhden opiskeluaikakauden päättymistä perinteisillä penkkariajeluilla ympäri Jyväskylää torstaina 18.2.

Jyväskylän keskusta-alueen lukioiden 800 abiturienttia ajelevat klo 11.30-12.30 reitillä Kilpisenkatu-Vapaudenkatu-Cygnaeuksenkatu-Yliopistonkatu-Kilpisenkatu. Keskusta-alueen ajeluun osallistuvat Cygnaeus-lukio, Lyseon-, Normaalikoulun-, Voionmaan-, Rudolf Steiner –koulu-, Sepän- ja Muuramen lukio sekä Jyväskylän ammattiopiston kahden tutkinnon koulutuksen opiskelijat. Korpilahdella abit ajelevat Korpilahden kylänraitilla klo 11 alkaen ja Tikkakosken lukion abit omalla suunnallaan klo 10.30-11.45.

Penkkareilla vauhtia ylioppilaskirjoituksiin

Penkkareilla eli penkinpainajaisilla abiturientit irrottelevat ennen siirtymistä lukulomalle valmistautumaan ylioppilaskirjoitusten kirjallisiin osuuksiin. Kirjoitusten kirjalliset kokeet alkavat maanantaina 15.3. Ajeluperinteeseen kuuluu ajelijoiden karnevaalihenkisiin vaatteisiin pukeutuminen, karamellien heittely katsojille sekä ajankohtaisiin asioihin kantaa ottavat iskulauseet ja autojen julisteet. Niin ajelijoiden kuin reitille kerääntyneen yleisönkin on muistettava yleinen turvallisuus. Poliisi on oheistanut ajelijat sekä katsastanut autot. Poliisi myös ohjaa liikennettä keskustan reitin varrella. Abien penkkarijuhlinta jatkuu jo perinteeksi muodostuneella abiristeilyllä, jonne osa starttaa heti ajelun jälkeen.

Lisätietoja:
rehtori Ari Pokka, Cygnaeus-lukio, (014) 26 64813
rehtori Stig Rönnkvist, Tikkakosken lukio, (014) 26 64732
rehtori Seppo Haavisto, Korpilahden lukio, (014) 26 64843

Retkiluisteluradat Jyväsjärvellä ja Palokkajärvellä

Tue, 16 Feb 2010 10:57:00 GMT

Retkiluisteluradat Jyväsjärvellä ja Palokkajärvellä

Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut on kunnostanut retkiluisteluradat Jyväsjärvelle ja Palokkajärvelle. Talven olosuhteet ovat olleet haastavat, mikä on myöhästyttänyt retkiluistelura-tojen auraamista. Nyt kuitenkin luistelusta pääsee nauttimaan Jyväsjärven 2,5 km mittaiselle ja Palokkajärven 1,5 km mittaiselle radalle. Jyväsjärven jäärata kulkee sataman ja Alban rannan välillä. Palokkajärvellä retkiluistelurata on pitkulainen lenkki, joka lähtee Palokan koulukeskuksen edustalta ja kääntyy takaisinpäin Ritoniemen kohdalla. Yhteys jäälle on myös Hilkantieltä.

Reiteillä on turvallisuussyistä merkitty kiertosuunta. Jäällä liikkuessa on huomioitava mahdolliset railokohdat. Reittiä pidetään kunnossa luonnonolosuhteiden sallimissa rajoissa auraamalla ja tarpeen mukaan jäädyttäen. Jäällä liikutaan omalla vastuulla.

Retkiluisteluratojen kunnostustilanteesta saa tietoa Jyväskylän seudun latuinfosta: http://www.jyvaskylanseutu.fi/kannat/latuinfo

Lisätietoja:
- Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut, Jarmo Korhonen, p. 266 4274, Tuomo Mäkinen, p. 266 4342
- Liikuntainfo, p. 266 4257, liikunta.info@jkl.fi

Jyväskylän kaupunginhallituksesta 15.2.2010

Mon, 15 Feb 2010 15:44:00 GMT

Jyväskylän kaupunginhallituksesta 15.2.2010

Jyväskylän kaupunginhallituksessa käsiteltiin 15.2. muun muassa seuraavia asioita:

Lutakon aukion ja sataman yleissuunnitelman tarkistaminen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Lutakon sataman yleissuunnitelman 2.6.2008. Yleissuunnitelmaa on ollut kuitenkin tarpeen tarkistaa alueeseen liittyvien muiden suunnitelmien mm. kongressihotelli sekä liike- ja toimistokortteli edetessä.

Yleissuunnitelmaan on tehty aukioiden osalta tarkistuksia. Lutakon aukion ja Satama-aukion väriasfalttipäällyste on muutettu sävytykseltään hillitymmäksi, HST-lattateräkset on vaihdettu nupukiviraidoiksi ja osa Aco Drain sadevesikouruista on korvattu nupukiviraidoilla. Lisäksi yleissuunnitelmasta on poistettu aukiolle suunniteltu vesiaihe. Silta-aukion osalta päällyste on muutettu väriasfaltista tavalliseksi asfaltiksi ja samalla on tarkistettu nupukiviraitojen määrää.

Sataman pysäköintialuetta on hieman pienennetty ja viereistä nurmialuetta vastaavasti kasvatettu. Myös pysäköintialueen nupukivikaistaa on pienennetty. Pysäköintipaikkojen määrä pysyi kuitenkin pienennöksistä huolimatta ennallaan. Rannan jalkakäytävän osalta kustannuksia tarkennettiin vierasvenesataman kohdalla oletuksella, että nykyinen hyvässä kunnossa oleva alue jää ennalleen.

Esitettyjen korjausten johdosta hankkeen kokonaiskustannusarvio pienenee aiemmasta lähes 1 miljoonaa euroa ollen nyt 15,26 miljoonaa euroa. Tuloja hankkeeseen kohdistuu TE-keskuksen tähän mennessä päätettyinä avustuksina 1,6 miljoonaa euroa. Nettokustannukset ovat siten 13,66 miljoonaa euroa. Hankkeen aikataulua on tarkistettu pidentämällä toteutusta vuodella ja näin kustannukset ajoittuvat vuosille 2009–2016.

Vuonna 2009 kustannuksista toteutui 3,7 miljoonaa euroa ja vuoden 2010 budjettiin on jo varattu 2,0 miljoonaa euroa. Näin yleissuunnitelman loppuosan toteuttaminen edellyttäisi 9,6 miljoonan euron rahoitusta, joka jakautuisi kuudelle vuodelle. Yhdyskuntarakentamisen investointeihin on kaupungin taloussuunnitelmassa varattu 14 miljoonan euron vuosittainen perustaso. Yleissuunnitelma on mahdollista toteuttaa tämän perustason puitteissa lukuun ottamatta vuotta 2011, jolloin toteutettaisiin Satamakadun lasku maan alle. Tämä edellyttäisi ko. vuonna noin 2 miljoonan euron korotusta perustasoon.

Tarkennettu yleissuunnitelma on nähtävillä internetissä osoitteessa http://www3.jkl.fi/tekpa/kapu/investoinnit/lutakonsatama/

Ulla Lauttamus (sdp) esitti Matti Pöppösen (vas) kannattamana, että pysytään alkuperäisessä 8,83 miljoonan euron suunnitelmassa. Marika Visakorpi (kd) esitti, että yleissuunnitelma toteutetaan ilman kadun alitusta. Tätä esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Äänestyksen jälkeen (10-5) kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Lutakon sataman tarkennetun yleissuunnitelman. Eriävän mielipiteensä jättivät Tuulikki Väliniemi, Ulla Lauttamus, Raimo Kinnunen ja Matti Pöppönen.

Sosiaalisen luototuksen rahaston pääoman korottaminen

Kunnan tehtäviin sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaan kuuluva sosiaalinen luototus käynnistyi Jyväskylässä kaupunginvaltuuston päätöksellä maaliskuussa 2008. Valtuusto vahvisti sosiaalisen luototuksen rahaston alkupääomaksi 230 000 euroa. Rahaston pääomaa ei korotettu vuoden 2009 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen yhteydessä.

Sosiaalisella luotolla pyritään ehkäisemään taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistämään itsenäistä suoriutumista. Luototuksessa noudatetaan sosiaalisesta luototuksesta annettua lakia (1133/2002) sekä perusturvalautakunnan päättämiä periaatteita ja ohjeita.

Sosiaalisia luottoja on myönnetty 1.3.2008–15.11.2009 yhteensä 213 347,08 euroa. Vuonna 2008 sosiaalista luottoa myönnettiin 11 asiakkaalle 56 009,45 euroa. Keskimääräinen luoton suuruus oli 5 091,76 euroa. Vuonna 2009 sosiaalista luottoa on myönnetty 25 asiakkaalle 157 337,63 euroa. Keskimääräinen luoton suurus on ollut 6 293,50 euroa. Vuosien 2011–2013 aikana saadaan suurin osa vuosina 2008–2009 myönnetyistä luotoista takaisin rahastoon edelleen myönnettäväksi luotoiksi.

Sosiaalisiin luottoihin on käytettävissä 47 649,48 euroa. Summa koostuu jäljellä oleva rahaston 16 652,92 pääomasta ja rahastoon takaisinmaksetuista luotoista. Määrä riittää keskimäärin seitsemään luottoon. Luottojen kysyntä lisääntyy vuonna 2010 työllisyystilanteen heikentymisen vuoksi, mutta luototukseen käytettävä rahaston pääoma loppuu vuoden alussa. Sosiaalisen luototuksen kriteerit täyttävää kysyntää vastaava rahaston pääoman korotustarve on 150 000 euroa. Korotuksen jälkeen rahaston pääoma on yhteensä 380 000 euroa.

Esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/15021400.1/frmtxt79.htm

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että sosiaalisen luototuksen rahaston pääomaa korotetaan 150 000 eurolla.

Uuden sukupolven organisaation valmistelutoimikunnan asettaminen

Kuntien yhdistymissopimukseen liittyvässä hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa todetaan, että ryhdytään valmistelemaan uuden sukupolven organisaatiota, joka tulee voimaan vuoden 2013 alussa. Organisaation valmistelun käynnistystä on käsitelty mm. 25.11.2009 pidetyssä aloitusseminaarissa ja kaupunginhallituksen iltakoulussa 21.12.2009. Lisäksi organisaation uudistaminen on ollut esillä kaupungin sisäisissä henkilöstötilaisuuksissa.

Valmistelutyötä johtamaan asetetaan toimikunta, jossa on jäseniä poliittisista ryhmistä ja henkilöstön edustus. Henkilöstöjärjestöt ovat ilmoittaneet valinneensa jäseneksi Petri Kääriäisen (varalla Aini Suihkonen).

Toimikunnan tehtävänä on ohjata ja johtaa organisaatiouudistuksen valmistelutyötä. Toimikunta hyväksyy mm. uudistustyön projektisuunnitelman ja aikataulun. Toimikunta valmistelee kaupunginhallituksessa ja valtuustossa käsiteltävät keskeiset periaatteet ja linjapäätökset. Samoin toimikunta ohjelmoi ja suunnittelee valtuustoseminaareja ja muita valmisteluun liittyviä tilaisuuksia.

Kaupunkiorganisaatiossa asioiden päävalmistelijoina toimivat muutosjohtaja Risto Kortelainen ja strategiajohtaja Sakari Möttönen.

Kaupunginhallitus päätti
- asettaa organisaatiouudistusta ohjaavan ja johtavan toimikunnan, jonka toimikausi kestää vuoden 2012 loppuun
- nimittää toimikunnan jäsenet sekä määrää toimikunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
- nimittää toimikuntaan henkilökunnan edustajan
- päättää, että toimikunta valitsee itselleen sihteerin ja että toimikunta voi kutsua toimikunnan kokouksiin kaupungin viranhaltijoita ja muita asiantuntijoita.

Valmistelutoimikunnan jäseniksi valittiin kauunginhallituksessa olevien puolueiden sekä perussuomalaisten ja SKP:n edustajat, kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto ja henkilöstön edustaja sekä kaupunginjohtaja, joka toimii toimikunnan puheenjohtajana. Toimikunnan sihteeristön muodostavat muutosjohtaja ja strategiajohtaja.

Valmistelutoimikunnan kokoonpano:

SDP: Veijo Koskinen (Juha Hjelt), Tuulikki Väliniemi (Leena Yksjärvi), Ulla Lauttamus (Jarno Välinen), Raimo Kinnunen (Pertti Reinikainen) ja Eila Simola (Riitta Mäkinen).
KOK: Katja Isomöttönen (Merja Hautakangas), Mari Kyllönen (Hennariikka Andersson), Ari Hiltunen (Markku Aarnos) ja Jaakko Selin (Jukka Kupila).
KESK: Pirkko Selin (Pirkko Weijo), Tom Nevanpää (Eino Nissinen) ja Jari Colliander (Aimo Asikainen).
VIHR: Meri Lumela (Tuija Mäkinen).
VAS: Marja-Leena Makkonen (Matti Pöppönen).
KD: Kari Lahti (Marika Visakorpi).
PS: Minna Mäkinen (Eero Paananen).
SKP: Riitta Tynjä (Hanna Era).

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat: Pauli Partanen, Katja Sorri, Kalevi Olin ja Marja Komppa.

Henkilöstön edustajana Petri Kääriäinen (Aini Suihkonen).

Puheenjohtajana kaupunginjohtaja Markku Andersson (varapuheenjohtajana apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto).

Sihteeristönä toimivat muutosjohtaja Risto Kortelainen ja strategiajohtaja Sakari Möttönen.

Yleiskaavatoimikunnan asettaminen

Jyväskylän kaupunginvaltuusto on 14.12.2009 päättänyt käynnistää Jyväskylän kaupungin yleiskaavan laatimisen. Yleiskaavan strategisen luonteen vuoksi prosessin poliittinen ohjaus tulee varmistaa erillisellä yleiskaavatoimikunnalla. Toimikunnan kokoonpanon tulee olla yleiskaavaprosessin valmistelu- ja päätöksentekoketjua tukeva ja eheyttävä. Toimikunnan asettaa kaupunginhallitus. Toimikunnan toimikausi on sama kuin sen asettaneen elimen toimikausi.

Toimikunnan tehtävänä on valmistella Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Toimikunta vastaa yleiskaavaan liittyvien selvitysten laatimisesta, yleiskaavan vuorovaikutuskäytännöistä ja viestinnästä sekä valmistelee kulloinkin nähtäville asetettavan kaava-aineiston. Kaavaa käsitellään normaalin kaavaprosessin tavoin sekä kaupunkirakennelautakunnassa että kaupunginhallituksessa.

Kaupunginhallitus päätti
- perustaa yleiskaavatoimikunnan
- määrätä toimikunnan tehtäväksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan valmistelun: toimikunta vastaa yleiskaavaan liittyvien selvitysten laatimisesta, yleiskaavan vuorovaikutuskäytännöistä ja viestinnästä sekä valmistelee kulloinkin nähtäville asetettavan kaava-aineiston
- nimetä toimikunnan jäseniksi kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtajan ja rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajan
- nimetä toimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä toimikunnan muut jäsenet
- nimetä toimikunnan esittelijän ja varahenkilön
- sekä nimetä toimikunnan valtuustokauden ajaksi.

Kaupunginhallitus nimesi yleiskaavatoimikuntaan sdp: Pertti Reinikainen, vpj Terttu Mäkinen, kok: Reijo Savolin, Markku Aarnos, kesk: jäsenet nimetään myöhemmin, puheenjohtaja tulee tästä ryhmästä, vihr: Eila Mäkinen, vas: Kari Yksjärvi, kd: Kirsti Liukko.

Esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/15021400.1/frmtxt81.htm

Jyväskyläläisten menestyneiden urheilijoiden palkitseminen

Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.

Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksista (Tanhukaari)

Hyväksyttiin esittelytekstin mukaan eli kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle, että kunnallisvalitus tulee edellä esitetyin perustein hylätä aiheettomana.

Esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/15021400.1/frmtxt89.htm

Aloitteet/kirjeet

Asia 85 palautettiin, 86 hyväksyttiin esityksen mukaisesti, 87 hyväksyttiin muutetun päätösehdotuksen mukaan: Vaikka tarkastuslautakunta onkin palauttanut lausuntopyynnön uudelleen valmisteltavaksi, toteaa kaupunginhallitus, että lausunnon tilaaminen tarkastuslautakunnalta on ilmeisen tarpeetonta, 88 hyväksyttiin esityksen mukaisesti ja 92 hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

Vastineet Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Pekka Kettusen eroraha-asiassa

Hyväksyttiin esittelytekstin mukaan.

Esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/15021400.1/frmtxt90.htm

Hakemus maa-ainesluvan valvontamaksusta vapauttamiseksi vuodelta 2009

Hyväksyttiin esittelytekstin mukaan.

Esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/15021400.1/frmtxt91.htm

Tarjouskilpailun käynnistäminen Laajavuoren kehittämiseksi

Jyväskylän Laajavuori on ollut valtakunnallisesti tunnettu matkailukeskus. Keväällä 2008 valmistuneen Laajavuoren alueen Master Planin mukaan alueella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia. Laajavuori Master Plan 2008 kartoitti alueen kehittämistarpeita sekä asiakasnäkökulmasta että toimijoiden näkökulmasta. Strategisiksi tavoitteiksi nousivat uuden vahvan brändin rakentaminen, tarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen, toimintaympäristön kehittäminen sekä työnjako yksityisten toimijoiden ja kaupungin kesken. Tavoitteeksi asetettiin myös alueen nykyisen virkistyskäytön mahdollistaminen.

Maan omistaa Jyväskylän kaupunki ja hiihtokeskusliiketoimintaa alueella harjoittaa kaupungin tytäryhtiö Laajavuori Oy.

Laajavuoren alueelle on käynnistynyt asemakaavan laadinta 22.9.2009. Asemakaavatyössä tutkitaan kaupunkirakenteellisesti ja maankäytöllisesti Laajavuoren kehittämisen mahdollisuudet. Kaava on luonnosvaiheessa ja sen arvioitu vahvistumisaika on talvella 2010–2011. Linkki asemakaavan luonnokseen: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/700

Laajavuoren alueen mahdollisuuksien parantaminen edellyttäisi merkittäviä investointeja toiminnan kehittämiseen sekä alueen infrastruktuuriin, viherympäristöön ja rakennuksiin. Restel Oy ja Dividum Oy ovat omalta osaltaan kehittäneet aluetta investoimalla Hotelli Laajavuoren peruskorjaukseen ja kylpylään noin 14 miljoonaa euroa.

Laajavuoren nostamiseksi matkailulliseksi vetovoimatekijäksi ja sen mahdollisuuksien täysipainoiseksi hyödyntämiseksi alueelle tulee löytää toimija, joka sitoutuu alueen kehittämiseen pitkäjänteisesti, on valmis parantamaan nykyisiä ja luomaan uusia liiketoimintoja sekä investoimaan alueelle.

Kaupungin tavoitteena on Laajavuoren kehittämisen mahdollistamiseksi:
- myydä tai muulla tavoin luovuttaa kokonaisuudessaan tai osittain Laajavuori Oy:n osakekanta ja /tai liiketoiminnot
- myydä kaupungin alueella omistamat ja peruskorjattavat rakennukset
- vuokrata Laajavuori Oy:n hallinnassa olevat ja mahdollisia uusia liiketoimintoja varten tarvittavat maa-alueet pitkäaikaisella vuokrasopimuksella
- mahdollistaa alueen yleinen virkistyskäyttö kaupunkilaisille.

Kaupunginhallitus päätti edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti käynnistää tarjouskilpailun Laajavuoren toimintojen kehittämiseksi ja Laajavuori Oy:n liiketoimintojen luovuttamiseksi ja mahdollisesti osakekannan myymiseksi.

Esittelyteksti:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2010/15021400.1/frmtxt93.htm

Lisätietoja:
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen, puh. 050 60156
1. varapuheenjohtaja Pirkko Selin, puh. 0400 537754
kaupunginjohtaja Markku Andersson, puh. 014 266 1501

Jyväskylän nuorisovaltuuston huippukokous jakoi 20 000€ nuorten omiin hankkeisiin

Mon, 15 Feb 2010 14:55:00 GMT

Jyväskylän nuorisovaltuuston huippukokous jakoi 20000€ nuorten omiin hankkeisiin ja otti kantaa kouluhyvinvointiin

Jyväskylän nuorisovaltuuston huippukokous järjestettiin torstaina 11.2.2010 kaupunginkirjaston Minnansalissa klo 12.30–16. Nuorisovaltuuston lisäksi kokoukseen osallistui hankkeiden esittelijät sekä muita asiasta kiinnostuneita nuoria ja aikuisia yhteensä 121 henkilöä. Kaupunginvaltuuston päätöksellä perustettu nuorisovaltuusto on toiminut 2009 syksystä 13–20 -vuotiaiden nuorten vaikuttamiskanavana. Toiminnasta vastaa Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut.

Huippukokouksen avasi Viivi Setälä, minkä jälkeen nuorisolautakunnan puheenjohtaja Hennariikka Andersson toi kaupungin tervehdyksen kokoukseen. Kokouksen aluksi läpikäytiin nuorisovaltuuston vuoden 2009 toimintakertomus sekä vuoden 2010 toimintasuunnitelma. Tämän jälkeen julkistettiin nuorisovaltuuston kannanotto ”Koulu – lasten ja nuorten paikka.”

Hankerahalla tuettiin 24 nuorten omaa hanketta

Hankerahahakemuksia tuli 27 kappaletta ja yhteen haettu rahasumma oli noin 40000€.
Hakemuksia tuli ympäri Jyväskylää ja ne herättivät rakentavaa keskustelua nuorten keskuudessa.

Hankerahahakemusten esittelyn ja keskustelun jälkeen tehtiin päätös 20000€:n jakamisesta seuraavalla tavalla:

Yrittäjyyslukioryhmä ParadiSKI, Dark Riders Jib –Jam reilikisa Laajavuoressa, 500€
Huhtaharjun koulun oppilaskunta, Kuulokkeet atk-luokkiin – tehokkaampaa kielten opetusta ja viihtyisämpiä atk-tunteja, 875€
Huhtarinteen koulun oppilaskunta, Koululaisten bänditoiminnan kehittäminen, 600€
Huhtasuon nuorten toimintaryhmä, SuoRock10 ilmainen musiikkitapahtuma, 2000€
Jyväskylän ammattiopiston opiskelijayhdistys JAMO ry, Asuntolan Seukka vapaa-ajantilan viihtyvyyden parantaminen, 1782€
Korpilahden yhtenäiskoulu ja lukio, Lämminvaunu – kasvisvaihtoehto kouluruokailuun, 850,20€
Kuokkalan Messin nuorten ryhmä, Tupakoinnin lopettaminen ryhmätoiminnan avulla, 500€
Lehtisaaren koulun oppilaskunta, Lämminjuoma-automaatti koulun kioskiin, 150€
Palokan koulun oppilaskunta,Välituntiviihtyvyyden parantaminen – lehtiä ja pelejä oppilaiden käyttöön, 980€
Yrittäjyyslukioryhmä SDNY, Nuorten iltatapahtuma Säynätsalon Salorinteellä, 0€
Kuokkalan koulun oppilaskunta ja tukioppilaat, Skeittiparkki Kuokkalan koulun pihalle, 0€
Vaajakosken nuorten toimintaryhmä: Kahden käden kopla ja Tarvas Bänditapahtuma, Vaajakosken urheilutalossa, 418€
Viitaniemen koulun bändikerho, Äänityslaitteen hankinta bändien käyttöön, 500€
Voionmaan lukion oppilaskunta ja talo kuntoon ryhmä,Kahvilatila koulun aulaan, 2000€
Sepän lukion tulevat yrittäjyysopiskelijat, Tiimiytymisviikonloppu yrittäjyysopintojen alussa, 0€
Kilpisen koulun oppilaskunta, Videovarusteiden hankinta, 800€
Fun team, Nuorten tapahtuma, 500€
Videoryhmä, Kuvaukseen liittyviä laitteita ja välineitä, 385€
Tikkakosken yläkoulun hanke, Paremman urheiluvälineet, 450€
Jyväskylän kansannäyttämön nuoret, Kymmenen pientä neekeripoikaa näytelmä, toukokuussa 2010, 570€
Tikkakosken lukion oppilaskunta, Biljardipöytä koulun oleskelutilaan, 748€
Vaajakosken koulun oppilaskunta, Koulun viihtyvyyden parantaminen sisällä ja ulkona, 1000€
Lyseon lukion oppilaskunta, Koulun aulan viihtyvyyden parantaminen uusilla sohvilla, 350€
Tikkakosken Jytinärokkitiimi, Jytinärokki tapahtuman tarvikkeet, 650€
Tikkakosken Nuorten Ääni, Nuorisotilan viihtyvyyden parantaminen pöytien ja tuolien avulla, 900€
Cafe Center, Bändikamat nuorisotalolle, 1691,80€
RockAll – kuoro, Esiintymisasut, 800€

Hankeraha on tarkoitettu yläkoulujen, lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, nuorisotilojen, järjestöjen hankeryhmien ja nuorten ryhmien 13–20 –vuotiaiden nuorten itse ideoimiin hankkeisiin. Nuorisovaltuuston huippukokous teki päätösesityksen hankerahan jaosta, jonka pohjalta nuorisojohtaja teki asiasta päätöksen.

Huippukokouksen pöytäkirja, Jyväskylän nuorisovaltuuston kannanotto koulu - lasten ja nuorten paikka, sekä nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2010 on nähtävissä tiistaina 23.2.2010 klo 12 jälkeen osoitteessa www.jyvaskyla.fi/nuoriso/nuva

Lisätietoja:

Viivi Setälä, Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja, p. 050 505 3610
Santeri Lohi, Jyväskylän nuorisovaltuuston tiedottaja, p. 014266 4240

Eija Käyhkö, Nuorisopalvelut, osallisuuskoordinaattori, p. 014266 4239
Tanja Räty, Nuorisopalvelut, osallisuuskoordinaattori, p. 014266 4241

Keltinmäen nuorisotila suljettu maanantaihin 22.2.2010 saakka vesivahingon vuoksi

Mon, 15 Feb 2010 14:00:00 GMT

Keltinmäen nuorisotila suljettu maanantaihin 22.2.2010 saakka vesivahingon vuoksi

Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen Keltinmäen nuorisotilan sulkuaika jatkuu maanantaihin 22.2.2010 saakka vesivahingosta johtuvien korjaustöiden vuoksi.
Tarkempia tietoja toimintaan liittyvistä muutoksista osoitteesta http://www.jyvaskyla.fi/nuoriso ja alueen nuorisonohjaajilta.

Lisätietoja:
Keltinmäen vastaava nuorisonohjaaja Seppo Pohjolainen, p. 014 266 4861
Keltinmäen nuorisonohjaaja Mikko Poutanen p. 014 266 4223

Jyväskylän kaupungin kesätyöpaikat nyt haussa

Mon, 15 Feb 2010 10:46:00 GMT

Jyväskylän kaupungin kesätyöpaikat nyt haussa

Jyväskylän yksityiset päiväkodit siirtyivät Klemmariin

Mon, 15 Feb 2010 10:32:00 GMT

Jyväskylän yksityiset päiväkodit siirtyivät Klemmariin

Lapsen hoitopaikan valinta aiheuttaa keväisin päänvaivaa monessa kodissa. Mikä hoitomuoto sopii lapselle parhaiten? Minkä hoitopaikan arvomaailma istuu perheen arvoihin? Nyt hoitopaikkojen vertailu on helpompaa, kun Jyväskylän yksityisten päiväkotien tiedot on koottu hyvinvointialan yritysportaali Klemmariin. Siellä voi vertailla palveluntarjoajien toimintaa ja hintoja sekä nähdä vapaat hoitopaikat. Tällaista palvelua ei ole tiettävästi tarjolla muualla Suomessa.

Yksityisessä päivähoidossa on Jyväskylässä tällä hetkellä yli 1 000 lasta, joista noin 700 yksityisissä päiväkodeissa. Yksityistä päivähoitoa ei tarvitse maksaa kokonaan omasta kukkarosta, sillä Jyväskylän kaupunki tukee sitä palvelurahan avulla.
– Kaupunki myöntää palvelurahaa yksityistä päivähoitopaikkaa hakeville perheille, mutta asiakas valitsee hoitopaikan itse. Klemmarista on kehittynyt hyvin toimiva palveluntuottajien rekisteri, ja nyt sieltä on helppo etsiä myös yksityisiä päiväkoteja, projektipäällikkö Riitta Pylvänen Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:stä toteaa.

Vuodesta 2005 hyvinvointipalvelujen markkinapaikkana toimineesta Klemmarista on haettu lastenhoitopalveluja kasvavassa määrin.
– Tarjonnan laajentaminen päivähoitopalveluihin on loogista ja vastaa vanhempien toivomuksiin kootusta rekisteristä, kertoo yritysportaalin kehittämisestä vastaava Mia Lindberg Jykesistä.

Tulevaisuudessa Klemmariin lisätään myös yksityisten perhepäivähoitajien tiedot sekä kunnalliset päiväkodit, jolloin palvelu kattaa koko hoitokentän. Palveluntarjoajien ja kuluttajien välistä vuorovaikutusta tehostetaan lisäämällä sinne palautteenantomahdollisuus ja keskustelupalsta.

www.klemmari.org

Lisätietoja:
Mia Lindberg
koordinaattori, hyvinvointiala
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy
040 511 8325, mia.lindberg@jykes.fi

Riitta Pylvänen
projektipäällikkö, Asiakas-tuottaja-malli
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy
040 585 1883, riitta.pylvanen@jykes.fi

Saarenmaan, Vertaalan ja Lintukankaan alueen kyläiltaa vietetään 18.2.

Mon, 15 Feb 2010 06:17:00 GMT

Jyväskylän kaupungin Asuinalue- ja kyläkierros pysähtyy Saarenmaan, Vertaalan ja Lintukankaan alueelle 18.2.2010.

Saarenmaan, Vertaalan ja Lintukankaan alueiden asukkaat, luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat tervetulleita keskustelemaan yhdessä alueella askarruttavista asioista. Kaikille alueen asukkaille avoimessa kyläillassa pohditaan myös miten esiin nostettuja kehittämisen kohtia voidaan viedä eteenpäin.

Saarenmaa-Vertaala-Lintukankaan alueen kyläiltaa vietetään Saarenmaan koululla (osoitteessa Kokkomäentie 2) torstaina 18.2. kello 17.30–20.

Alueella puhuttavia asioita kootaan yhteen pienryhmissä. Tulokset puretaan yhdessä ja mietitään, mitä esiin nousseista asioista lähdetään viemään eteenpäin – ja miten.

Kyläilloissa käynnistetään vuoropuhelua

Asuinalue- ja kyläiltojen tarkoituksena on lisätä kuntalaisten, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välistä vuorovaikutusta sekä tarjota mahdollisuus saada oma ääni kuuluviin ja vaikuttaa oman asuinalueen asioihin. Tavoitteena on, että vuorovaikutuksella on jatkuvuutta myös yksittäisen kyläillan jälkeen.

Kierros toteutetaan yhteistyössä kylä- ja asukasyhdistysten, maaseutulautakunnan ja tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan kanssa. Kyläiltojen kokoonkutsujina toimivat kylä- tai asukasyhdistys ja kaupunki. Vuonna 2010 järjestetään kuusi asuinalue- ja kyläiltaa.

Lisätietoja:

Jukka Laukkanen
erikoissuunnittelija
sosiaali- ja terveyspalvelut / Hyve-toiminta
p. (014) 26 63070, 040 575 8260

Laura Hokkanen
tutkimuskoordinaattori
innovaatiopalvelut
p. (014) 26 61592, 040 353 6616

etunimi.sukunimi@jkl.fi

Jyväskylä Sinfonialta ilmestyi cd vanhojen mestarien teosten sarjaan

Fri, 12 Feb 2010 09:31:00 GMT

Jyväskylä Sinfonialta ilmestyi cd vanhojen mestarien teosten sarjaan

Uusimmalla cd:llä esitellään Joseph Martin Krausin musiikkia

Jyväskylä Sinfonia jatkaa vanhojen mestarien teoksien levytyksiä uudella julkaisulla, joka sisältää musiikkia Joseph Matrin Krausin (1756-1792) pääteoksesta Aeneas Karthagossa. Äänitteelle on valittu oopperan alkusoittoja, balettimusiikkia ja marsseja. Cd julkaistiin Naxos-levymerkillä (8.570585) ja se äänitettiin vuonna 2007 Laukaan kirkossa Patrick Gallois’n johdolla.

Joseph Martin Kraus – Ruotsin Mozart

Ruotsin Mozartiksi mainittu, syntyperältään saksalainen Joseph Martin Kraus saapui Tukholmaan vuonna 1778 päätyen lopulta Kustaa III:n hovikapellimestariksi. Hänen teoksensa asettuvat luontevasti klassisen tyylikauden kategoriaan, mutta hänen sinfonioissaan on kuultavissa jopa romantiikkaa enteileviä piirteitä.

Kustaa III lähetti Joseph Martin Krausin pitkälle Euroopan kierrokselle, jonka tarkoituksena oli Manner-Euroopan viimeisimpien musiikillisten virtausten aistiminen. Neljä vuotta kestäneellä tutustumismatkalla oli kauaskantoisia seurauksia myös Krausin omaa henkilökohtaista säveltäjänuraa ajatellen: hän pääsi suurten säveltaiteen mestareiden, kuten Joseph Haydnin ja Antonio Salierin sekä Christoph Willibald Gluckin vaikutuspiiriin.

Krausin pääteos esitettiin vasta hänen kuolemansa jälkeen

Joseph Kraus oli kysytty näyttämömusiikin säveltäjä. Tästä huolimatta hänen pääoopperateoksensa kohtalo ei mukaillut säveltäjän omaa haavekuvaa siitä, että hänet tunnettaisiin nimenomaan ensisijaisesti oopperasäveltäjänä. Aeneas Karthagossa -oopperan oli tarkoitus valmistua uuden oopperatalon vihkiäisiin vuonna 1782, mutta eräiden epäonnekkaiden sattumusten vuoksi teoksen säveltämistyö jäi Krausilta tuolloin kesken. Aeneaksen ensi-ilta siirtyi lopulta viidentoista vuoden päähän, jolloin säveltäjämestari ei enää ollut todistamassa tapahtumaa.

Jyväskylä Sinfonian diskografia

Lisätiedot Aeneas Karthagossa -oopperan (alkusoittoja, balettimusiikkia ja marsseja) levytyksestä

Lisätiedot: Mari Itäranta (014) 266 4167.

Vapaaehtoisten neulomia sukkia luovutetaan Jyväskylän pitkäaikaissairaanhoidon asiakkaille

Thu, 11 Feb 2010 12:31:00 GMT

Vapaaehtoisten neulomia sukkia luovutetaan pitkäaikaissairaanhoidon asiakkaille

Jyväskylässä on kerätty viime vuoden lopulta lähtien vapaaehtoisvoimin villasukkia pitkäaikaissairaanhoidon asiakkaille. Sukkia ovat neuloneet vapaaehtoiset kodeissaan, kerhoissa ja perjantaisin Suomen käsityönmuseolla kokoontuneessa sukkapiirissä. Lahjoituksina on saatu tähän mennessä jo yli 400 paria sukkia. Ensimmäinen virallinen sukkienluovutustilaisuus järjestetään perjantaina 12.2. klo 12.30 Keljon pitkäaikaissairaanhoidon yksikössä osoitteessa Keljonkatu 26. Tähän tilaisuuteen ovat kaikki sukkia lahjoittaneet tervetulleita.

Oppimista ja yhteisöllisyyttä

Valmiiden sukkien lisäksi tämä vapaaehtoistempaus on tuonut myös paljon muuta hyvää. Sukkapiirissä on tapahtunut keskinäistä oppimista. Neulojat ovat vaihtaneet malleja ja ideoita keskenään ja neulomista vasta aloittelevia on opetettu porukalla. Ryhmässä on syntynyt uusia ystävyyssuhteita ja tietoa ajankohtaisista asioista ja palveluista on vaihdettu. Toiminta on lisännyt paljon puhuttua yhteisöllisyyttä. Puheista on päästy tekoihin.

Neulominen jatkuu koko vuoden

Sukkia voi edelleen kutoa ja lahjoittaa, sillä tämä neulomisprojekti jatkuu koko vuoden. Sukkapiiri kokoontuu 12.3. saakka Käsityönmuseon tiloissa perjantaisin klo 12 – 15. Ilmoitamme Keskisuomalaisen menoksi palstalla myöhemmin mahdollisista muista sukkapiirin kokoontumispaikoista, uusista lahjoituskohteista ja tuotosten luovutustilaisuuksista.

Lisätietoja toiminnasta antaa:
Sari Välimäki
puh. 040 777 5648
sari.valimaki@jkl.fi

Äitiä ja isää kuunnellaan - tarinoita vanhemmuudesta ja lapsiperheen palveluista

Thu, 11 Feb 2010 09:51:00 GMT

Äitiä ja isää kuunnellaan - tarinoita vanhemmuudesta ja lapsiperheen palveluista

Tarinaviikoilla kuunnellaan vanhempia ja kannustetaan heitä kertomaan kokemuksia perhepalveluista. Vanhemmuutta tukevista palvelukokemuksista keskustellaan paikoissa, joissa työntekijät kohtaavat yhdessä sekä lasta että vanhempaa kuten perhekahviloissa, perhekerhoissa, neuvolan perhetyössä, Ekavauvaryhmissä ja avoimessa päiväkotitoiminnassa. Tarinaviikot toteutetaan helmikuussa viikoilla 7-8.

Tukevatko perhepalvelut vanhemmuutta arjessa?

Keskusteluteemoiksi nostetaan vanhemmille ja lapsille suunnatut palvelut. Tarinoiden avulla halutaan saada selville, millaista olisi ihanteellinen perhepalvelu. Palvelun merkitys ja vaikutus perheelle ja toisaalta työntekijän rooli ja merkitys perhepalveluissa ovat tärkeitä asioita. Tarinoista keskustellaan ja niitä voidaan myös kirjoittaa muistiin: yhteisen keskusteluhetken jälkeen äitiä tai isää pyydetään kirjoittamaan oma tarinansa. Tarvittaessa työntekijät ja ohjaajat voivat auttaa vanhempia kirjoittamisessa. Kaikki tarinat ovat luottamuksellisia.

Tarinaviikkojen tarkoituksena on vahvistaa kasvatuskumppanuutta ja perheiden osallisuutta perhepalveluissa. Tarinaviikot antavat kokemustietoa myös työntekijöille ja toiminnan järjestäjille oman työn ja toimintatapojen vaikuttavuudesta.

Tarinaviikot järjestetään yhteistyössä Lapset ja perheet Kaste -hankkeen, Jyväskylän seurakunnan, Mannerheimin lastensuojeluliiton Keski-Suomen piirin ja Jyväskylän kaupungin päivähoitopalveluiden ja neuvolan perhetyön kanssa.

Lisätietoja:
Tarja Ahlqvist, Jyväskylän päivähoidon palveluyksikön johtaja, puh. 040 516 7269
Kaarina Lehto, Mannerheimin lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri, puh. 040 833 7641
Marja-Leena Huisko, Lapset ja perheet Kaste -hanke, puh. 0400 962 560.
Marja Leppänen, Jyväskylän seurakunta, puh. 050 549 7013

Uusi kirjastoauto Wivi aloittaa työt 17.2.

Wed, 10 Feb 2010 10:13:00 GMT

Uusi kirjastoauto Wivi aloittaa työt 17.2.

Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjaston uusin kirjastoauto Wivi aloittaa asiakaspalvelun vanhan Volmarin reitillä keskiviikkona 17. helmikuuta. Volmarin eläköityessä yli 18 palvelusvuoden jälkeen auto on telakalla 12.2.–16.2., kun aineistoa siirretään uuteen Wiviin.

Uuden auton aikatauluihin tulee muutoksia maanantaista 22.2. alkaen. Uusia pysäkkejä otetaan käyttöön asiakkaiden toivomuksesta Puistokoululla ja Sarvivuoressa. Samalla auton viikkoaukioloaika pitenee reilun tunnin verran. Yhtäkään pysäkkiä ei lakkauteta, mutta ajoaikajärjestelyiden hienosäädön myötä varsinkin aamureitteihin tulee muutoksia. Jatkossa kaikki pysäkit kouluja lukuun ottamatta ajetaan myös syys- ja talvilomien aikana. Näille viikoille tulee aukioloaikojen lisäystä 55 minuuttia. Samoin auton kesätauon pituus lyhenee viidestä viikosta neljään viikkoon.

Nimensä kirjastoauto Wivi on saanut arkkitehti Wivi Lönnin mukaan. Arkkitehti Lönn liittyy myös Jyväskylän kaupunginkirjaston historiaan, sillä hän suunnitteli kaupunginkirjaston ja Jyväskylän Tieteellisen kirjaston yhteisen kirjastotilan ulkoasun: kirjastot muuttivat vuonna 1916 entisen viljamakasiinin tiloihin. Auton ulkoasun kuvituksen on suunnitellut Jussi Jäppinen.

Kaupungissa on kolme kirjastoautoa

Jyväskylän kaupungin kirjastoauto-osasto on lainamääriltään Suomen suurin. Kaupungissa kiertää kolme kirjastoautoa: Wivi vanhan kaupungin alueella, Aino entisen maalaiskunnan alueella ja Martti Korpilahdella sekä osin Muuramessa. Kirjastoautot turvaavat kirjastopalveluja alueilla, joissa ei ole kiinteää palvelupistettä. Jyväskylän kirjastoautot ovat poikkeuksellisen uusia: Martti otettiin käyttöön vuosi sitten ja Aino vuonna 2005.

Lisätietoja:
Riitta Kärkkäinen
kirjastoauto-osaston johtaja
Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto
p. 014 266 4128
etunimi.sukunimi@jkl.fi
www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastoauto

Rintamaveteraanien jalkojenhoito vuonna 2010

Tue, 09 Feb 2010 08:28:00 GMT

Rintamaveteraanien jalkojenhoito vuonna 2010

Kaikille jalkahoitoa tarvitseville veteraaneille myönnetään kaksi jalkahoitoon oikeuttavaa 40 euron arvoista maksusitoumusta vuonna 2010. Diabetesta, nivelreumaa tai psoriaasista sairastavat veteraanit voivat saada kuusi veteraanikuntoutuksen maksusitoumusta jalkojen hoitoon.

Rintamaveteraanien jalkahoitoa varten tarkoitettu maksusitoumus koskee niitä sotiemme veteraaneja, jotka ovat joko haavoittumattomia tai joiden sotavammasta johtuva invaliditeetti on alle 10 %. Maksusitoumuksen myöntäminen edellyttää rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnusta. Tunnus on esitettävä maksusitoumusta noudettaessa. Sotainvalidit, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 %, eivät voi käyttää rintamaveteraanien jakojenhoitoon tarkoitettuja palveluseteleitä. Jalkahoito ei koske myöskään rintamaveteraanien aviopuolisoita eikä eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleita.

Jalkojenhoidon maksusitoumuksen voi noutaa 15.3. – 1.10.10 seuraavasti:

Entisen Jyväskylän alueella asuvat
- Kyllön terveysaseman neuvonnasta, os. Keskussairaalantie 20, 1. krs, arkisin klo 9-15
puh. 014 266 3041
- Jyväskylän Seudun Matkailusta, os. Asemakatu 6, arkisin klo 9-17, puh. 014 266 0112

Entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueella asuvat
- Palokan terveysaseman apuvälinepalvelusta, os. Ritopohjantie 25, palveluaika: ma - to klo 13-16 ja pe klo 12-14, puh. 014 3366 422
- Vaajakosken terveysaseman Fysioterapiasta, os. Väkkärätie 1, palveluaika: ma - pe klo 8-9, puh: 014 3366 425
- Tikkakosken terveysaseman Fysioterapiasta, os. Kirkkotie 3, palveluaika: sovi puhelimitse tapaaminen, puh. 014 336 6424

Korpilahdella asuvat
- Korpilahden terveysasemalta, os. Korpilahdentie 11, arkisin klo 9-15, puh. 014 266 2800

Maksusitoumus on henkilökohtainen, ja se on käytettävä mainitun ajan kuluessa.

Veteraanit voivat hankkia jalkahoidon haluamaltaan jalkojenhoitajalta. Saatuaan jalkahoidon, veteraani allekirjoittaa lomakkeen ja luovuttaa sen palvelun tuottajalle. Jalkojenhoitaja laskuttaa kaupunkia annetusta hoidosta.

Lisätietoja: liikuntasuunnittelija Sirkka Kannas, puh. 014 266 2006

My Fair Lady -musikaalin avustajat valittu

Tue, 09 Feb 2010 08:01:00 GMT

My Fair Lady -musikaalin avustajat valittu

Sunnuntaina 7.2. pidettyyn musikaalin avustajavalintatilaisuuteen osallistui noin 60 hakijaa, joiden joukosta mukaan valikoituivat seuraavat henkilöt:

Miika Alatupa
Maria Jaakkonen
Simeoni Juoperi
Emilia Laitinen
Markus Linja
Jonas Saari
Laura Suonperä
Neija Välilä

Ohjaaja Miika Muranen ja koreografi Kira Riikonen kiittelivät hakijoiden korkeaa tasoa. Kaupunginteatteri kiittää lämpimästi kaikkia hakuun osallistuneita!

Kuvataideryhmä Sisäänhengitys Keski-Suomen museossa 13.2.-21.3.2010

Tue, 09 Feb 2010 07:41:00 GMT

Kuvataideryhmä Sisäänhengitys
Keski-Suomen museossa 13.2.-21.3.2010

Anttolanhovissa Mikkelissä alkoi vuonna 2005 ensimmäinen Suomessa järjestetty kuvataiteilijoille suunnattu kuntoutusjakso. Silloin Sisäänhengitys-ryhmän jäsenet tutustuivat toisiinsa ja ajatus yhteisnäyttelystä syntyi.

Ryhmään kuuluvat Marja Jalonen ja Marra Lampi Tampereelta, Esa Leskelä Oulusta, Johanna Turunen Joensuusta, Tapio Nyyssönen Espoosta, Marketta Mäkinen Siurosta (asuu nykyään Espanjassa) ja Maija Kumpulainen-Sokka Jyväskylästä. Taiteilijaryhmä on kuntoutuksen läpikäytyään pysynyt aktiivisesti koossa ja pitänyt useita yhteisiä näyttelyitä.

Ensimmäinen Sisäänhengitys-näyttely pidettiin Joensuun Ahjossa vuonna 2006 ja toinen Tampereella Taidekeskus Haiharassa vuonna 2008. Kolmas ryhmän näyttely on tuotu Jyväskylään Keski-Suomen museoon. Jo tämän vuoden syksyllä seuraavaksi näyttelypaikaksi on valikoitunut Helsingissä Suomenlinnan Rantakasarmi.

Keski-Suomen museossa esillä on maalauksia, valokuvatulosteita, puupiirroksia ja sekatekniikalla toteutettuja teoksia.

Lisätietoja:
Maija Kumpulainen-Sokka
p. 050 365 4323

Kiveen hakattu historia Keski-Suomen museossa 13.2.-21.3.2010

Tue, 09 Feb 2010 07:20:00 GMT

KIVEEN HAKATTU HISTORIA

Sulo Strömbergin kokoama valokuvanäyttely kiviin ja kallioihin hakatuista esihistoriallisista ja historiallisista merkinnöistä
Keski-Suomen museossa 13.2. – 21.3.2010

Kerimäkeläisen Sulo Strömbergin vuosikymmenien uurastuksen tuloksena syntynyt näyttely Kiveen hakattu historia on ollut esillä viime vuosina monissa arvostetuissa näyttelypaikoissa. Näyttely on tehnyt tunnetuksi kiviin tehtyjen merkintöjen monipuolista ja kiehtovaa sanomaa. Pääosin itäisestä Suomesta löytyneet lukuisat kiveen hakatut rajamerkinnät, karsikot eli vainajien muistokivet sekä uhritoimituksissa käytetyt kuppikivet on valokuvattu ja koottu kiehtovaksi näyttelyksi.

Maamme itäosien historiasta johtuen on Sulo Strömberg voinut vuosien mittaan löytää runsaasti valtakunnanrajaa osoittavia kiveen hakattuja merkintöjä. Strömberg on laajentanut etsimis- ja dokumentointityötään viime aikoina myös esihistoriallisissa uhritoimituksissa käytettyjen ns. kuppikivien aihepiiriin. Kiveen hakattu historia tuo esille arvokasta tutkimuksellista aineistoa aiheesta, jota ei ole ennen Strömbergin kokoamistyötä lainkaan voitu tutkia. Esimerkiksi Strömbergin löydös hahmotettavissa olevista tähtikuvioista esihistoriallisena aikana syntyneiden kuppikivien yhteydessä saattaa hyvinkin avata uusia näkökulmia esihistoriallisen ajan suomalaisten maailmankuvaan.

Lauantaina 13.2. yleisölle avautuvan Kiveen hakattu historia -näyttelyn eräs tarkoitus on tuoda esille ilmiötä, jota ei Keski-Suomesta ole kovinkaan paljon vielä talletettu. Toivon mukaan näyttely voisi olla kannustamassa luonnossa liikkujia havainnoimaan kivissä havaitsemistaan ihmiskäsin syntyneistä merkinnöistä.

Lisätietoja:
Intendentti Erkki Fredrikson
(014) 266 4354
erkki.fredrikson@jkl.fi

Kaupunginkirjasto testaa valtakunnallista neuvonta-chattia

Mon, 08 Feb 2010 12:15:00 GMT

Kaupunginkirjasto testaa valtakunnallista neuvonta-chattia

Suomen yleiset kirjastot neuvovat asiakkaitaan nyt myös valtakunnallisella chat-kanavalla. Tietopalvelua chatin välityksellä testataan kahden kuukauden ajan, 18.1.–19.3.2010 välisenä aikana. Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto on yksi kokeiluun osallistuvista 15 kirjastosta. Verkkopalvelu on auki maanantaista torstaihin klo 12–18 ja perjantaisin klo 12–16 osoitteessa www.kirjastot.fi/tietopalvelu/chat > Kysy. Linkki palveluun löytyy myös Jyväskylän kaupunginkirjaston sivulta www.jyvaskyla.fi/kirjasto, sivun oikeasta reunasta (”Kysy chatissa”).

Chat-palvelun kautta voi kysyä esimerkiksi kirjastojen palveluista ja kirjallisuudesta. Lainaukseen liittyviin asioihin (omien lainojen tai maksujen tarkistaminen, kirjojen uusiminen) valtakunnallinen kanava ei sovi, sillä kukin kirjasto näkee vain oman asiakaskuntansa tiedot ja päivystykset on jaettu kirjastojen kesken. Kysymykseen voidaan siis vastata esimerkiksi Rovaniemellä, vaikka kysyjä on Jyväskylässä.

Jyväskylän lisäksi vastaamassa ovat kunnan- ja kaupunginkirjastoista Espoo, Helsinki, Joensuu, Kannonkoski, Kirkkonummi, Pietarsaari, Rautjärvi, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vaasa sekä muista kirjastoista Tilastokirjasto ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto.

Kokeilussa pyritään ennen kaikkea selvittämään, tarvitaanko valtakunnallista neuvonta-chattia. Ohjelma on erikseen kehitetty kirjastojen tarpeisiin ja sen tekniikkaa testataan vielä. Mahdolliset häiriöt palvelussa ovat siis mahdollisia varsinkin alkuvaiheessa ja häiriötilanteessa kysymyksen lähettämistä kannattaa yrittää myöhemmin uudestaan.

Lisätietoja:
Hanna Martikainen
pääkirjaston aikuistenosaston johtaja
Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto
p. 014 266 4103
etunimi.sukunimi@jkl.fi
www.jyvaskyla.fi/kirjasto

Jyväskylän kaupunginteatterissa tapahtuu helmikuussa

Tue, 02 Feb 2010 09:09:00 GMT

Jyväskylän kaupunginteatterissa tapahtuu helmikuussa

Viirun ja Pesosen viimeiset seikkailut
Miika Murasen ohjaama huippusuosittu Viiru ja Pesonen – kun Viiru oli pieni ja katosi palaa kevätohjelmistoon tiistaina 2.2. klo 18. Kevään aikana esitys nähdään 11 kertaa. Syyskaudella lähes koko ajan loppuunmyytynä 108 kertaa esitetty näytelmä jatkaa samoilla linjoilla: valtaosa kevään esityksistä on jo loppuun varattu, mutta tilaa löytyy vielä klo 10 alkaviin aamuesityksiin 3.2., 17.2., 10.3. ja 24.3. Mahdollisesti vapautuvia lippuja voi tiedustella teatterin lippumyymälästä.

Lauri Viitaa pienellä näyttämöllä
"Jos jotain elämästä sun suotiin oivaltaa..." Käppyräinen-työryhmä luotaa Lauri Viidan syvin sanoin ajatuksia ihmisenä olemisesta yhteensä viiden esityksen verran kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 5.2. alkaen. Elämisen eri kulmia ihmetellään Heikki Sarmannon, Jukka Siikavireen ja Tero Lanun musiikin siivittämänä. Työryhmään kuuluvat Timo Laakso (laulu), Antti Suora (lausunta), Outi Jussila (koskettimet), Antti Kettunen (puhaltimet), Mirja Mattinen (sello), Eero Virtanen (kontrabasso) ja Ville Lehtovaara (lyömäsoittimet). Tekstien ohjauksesta vastaa Eino Airo. Käppyräisen ensiesitys pienellä näyttämöllä 5.2. klo 19.

Jyväskylän kaupunginteatteri hakee avustajia syksyn musikaaliin
Jyväskylän kaupunginteatteri hakee laulu- ja tanssitaitoisia, täysi-ikäisiä miehiä ja naisia avustajiksi syksyllä 2010 ensi-iltansa saavaan My Fair Lady -musikaaliin järjestämällä koe-esiintymisen sunnuntaina 7.2. klo 12 kaupunginteatterilla. Pyrkijöiden tulee valmistautua esittämään jonkin suomenkielinen musikaalilaulu ja varautua liikunnallisiin tehtäviin. Laulun nuotit tulee ottaa tilaisuuteen mukaan. Koe-esiintymiseen ilmoittaudutaan 4.2. mennessä sähköpostitse osoitteeseen pekka.sankilampi[a]jkl.fi. Musikaalin harjoitukset alkavat 21.4. kestäen koko kevään ja jatkuen kesätauon jälkeen syksyllä. Musikaalin ensi-ilta on 11.9., ja ohjelmistossa musikaalin kaavaillaan olevan toukokuuhun 2011 asti. Sen ohjaa kaupunginteatteriin myös aiemmin ohjannut Miika Muranen ja koreografina toimii Kira Riikonen.

KOM-teatteri vierailee kaupunginteatterissa
Vuonna 2009 kuusikymmentävuotiaita naisia oli Suomessa noin 42 200. Marja Packalén ja Pirkko Saisio ovat kaksi heistä. He kuuluvat suuriin sotien jälkeen syntyneisiin ikäpolviin ja samalla teatterin suurkuluttajaryhmään. Odotuksessa tämän sukupolven naiset nostetaan näyttämölle, sen päähenkilöiksi. Odotus on dokumentaarinen teatteriesitys kahdesta naisnäyttelijästä, Marja Packalénista ja Pirkko Saisiosta - heidän lukemattomista rooleistaan ja roolien takaisesta todellisuudesta. Loppuun varatut esitykset 9.2. ja 10.2. klo 19 suurella näyttämöllä. Esityksen kesto noin 1 t 40 min.

Lisätietoja
Teatterinjohtaja Reino Bragge, puh. 014 266 4177, 040 552 7271
Markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, puh. 014 266 4183, 040 556 9810
Teatterikuraattori-tiedottaja Antti Niskanen, puh. 014 266 1925, 050 413 8027

Jyväskylän kaupungin kesätyöpaikkojen haku alkaa 15.2.

Thu, 28 Jan 2010 12:49:00 GMT

Jyväskylän kaupungin kesätyöpaikkojen haku alkaa 15.2.

Jyväskylän kaupunki tarjoaa tulevana kesänä noin 400 nuorelle kesätyöpaikan. Kesätyön kesto vaihtelee paikasta riippuen. Joukossa on tehtäviä peruskoululaisille sekä nuorille, joilla on jo koulutusta ja työkokemusta. Kesätöitä tarjotaan 15-28 -vuotiaille, pääasiassa jyväskyläläisille nuorille.

Tulevana kesänä erityishuomio on nuorimmissa ikäryhmissä. Edellisvuodesta poiketen tänä vuonna suunnataan 100 työpaikkaa 1993-1994 -syntyneille nuorille, jotka ovat aikaisemmin kesätyöhaussa jääneet ikänsä puolesta vähemmälle huomiolle. Kokemukset työelämästä ovat tällekin ikäryhmälle tärkeitä vaiheessa, jolloin tehdään valintoja tulevaisuuden opintojen suhteen.

Kesätyöpaikkoja löytyy kaupungin kaikilta palvelualueilta. Suurimpia työllistäjiä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, Altek Aluetekniikka ja liikuntapalvelut. Kesätyötekijä voi esimerkiksi avustaa vanhusten ja lasten hoidossa, toimia liikuntalaitoksessa valvojana tai puistojen- ja viherrakennusalueiden työntekijänä.

Kesätyöpaikat tulevat hakuun 15.2.2010 kaupungin www –sivuille www.jyvaskyla.fi/rekrytointi > Kesätyöt. Hakuaika päättyy 15.3.2010. Www-sivuilta löytyvät tarkat tiedot tehtävistä sekä sähköinen hakulomake. Valintapäätöksestä ilmoitetaan valituille sekä kaikille sähköpostiosoitteensa jättäneille huhtikuun aikana.

Kesäajan sijaisuudet

Sijaisuuksia on kesällä tarjolla paljon kesälomien aikana erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sijaisuuksiin voit käydä tutustumassa osoitteessa www.jyvaskyla.fi/rekrytointi

Lisätietoja:
henkilöstösuunnittelija Päivi Anttila, puh. 014 266 1552

Kaupunginteatteri kiittää julistekilpailuun osallistuneita

Mon, 25 Jan 2010 11:08:00 GMT

Kaupunginteatteri kiittää julistekilpailuun osallistuneita

Jyväskylän kaupunginteatterin alakoululaisille järjestämä teatterijulistekilpailu saavutti suuren suosion. Kaikkiaan ehdotuksia Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset -näytelmän julisteeksi tuli 208 kappaletta. ”Hienoja töitä kerta kaikkiaan”, toteaa kaupunginteatterin teatterikuraattori Antti Niskanen. ”Tehtävänannossa oli ohje tehdä värikylläisiä kuvia, ja saimme mitä tilasimme. Olemme todella iloisia, että opettajat ja koululaiset lähtivät näin suurella joukolla mukaan. Siitä suuri kiitos kaikille osallistujille!”

Voittajajuliste ja sen tekijä piti olla selvillä jo helmikuun alkupuolella, mutta oletettua runsaamman aineiston vuoksi teatteri ottaa aikalisän julistekilpailun voittajan julkistamisen suhteen. ”On mahdollista, että voittajia on useampikin”, toteaa teatterin markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi silmin nähden tyytyväisenä. ”Uskoisin, että lopullinen tulos on selvillä helmikuun loppupuolella.”

Näytelmän ohjaa Anssi Valtonen, lavastaa Mikko Saastamoinen ja puvut suunnittelee Merja Levo. Heinähattuna ja Vilttitossuna nähdään Elina Korhonen ja Raisa Vattulainen. Ensi-iltaan esitys tulee 10.4.

Lisätietoja
Teatterikuraattori Antti Niskanen, p. (014) 26 61925, 050 4138027
Markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, p. (014) 26 64183, 040556 9810

Sikainfluenssarokotukset vuonna 1984 ja sitä aiemmin syntyneille terveille aikuisille

Thu, 14 Jan 2010 16:13:00 GMT

Sikainfluenssarokotukset vuonna 1984 ja aiemmin syntyneille terveille aikuisille

Jyväskylän terveyskeskuksen järjestämät sikainfluenssarokotukset terveille aikuisille alkavat helmikuussa. Rokotukset alkavat 26 vuotta tänä vuonna täyttävistä ja jatkuvat sitä vanhempiin ikäluokkiin. Jyväskylän kaupungin terveyskeskuksen asiakkaiden yhteinen rokotuspaikka on Hannikaisenkatu 11–13:n tilat. Rokotukset järjestetään keskitetysti lauantaisin, ja päivät on porrastettu ikäryhmittäin aamu- ja iltapäiväryhmiin.

Ruuhkien välttämiseksi pyydetään noudattamaan ikäryhmittäistä aikataulua. Jos oman ikäryhmän rokotuspäivä ei käy, rokotukseen voi tulla edellisenä tai seuraavana rokotuspäivänä ilman erillistä yhteydenottoa.

Rokotus suositetaan otettavaksi, vaikka tällä hetkellä sairastuvuus sikainfluenssaan on vähäistä. Influenssaviruksen leviämistä ja taudin laajempia heijastusvaikutuksia yhteiskuntaan voidaan vähentää, jos mahdollisimman moni ottaa tarjotun rokotteen. Rokotus antaa suojan myös riskiryhmiin kuulumattomille. Odotettavissa on toinen sikainfluenssa-aalto keväällä, jos riittävän suuri osa väestöstä ei ota rokotusta.

Rokotuspäivien aikataulu:

6.2.
klo 9–12 vuosina 1982–84 syntyneet
klo 12–15 vuosina 1979–81 syntyneet

13.2.
klo 9–12 vuosina 1976–78 syntyneet
klo 12–15 vuosina 1973–75 syntyneet

20.2.
klo 9–12 vuosina 1970–72 syntyneet
klo 12–15 vuosina 1967–69 syntyneet

27.2.
klo 9–12 vuosina 1964–66 syntyneet
klo 12–15 vuosina 1961–63 syntyneet

13.3.
klo 9–12 vuosina 1958–60 syntyneet
klo 12–15 vuosina 1955–57 syntyneet

20.3.
klo 9–12 vuosina 1952–54 syntyneet
klo 12–15 vuosina 1949–51 syntyneet

27.3.
klo 9–12 vuosina 1945–48 syntyneet
klo 12–15 vuosina 1941–44 syntyneet

10.4.
klo 9–12 vuosina 1935–40 syntyneet
klo 12–15 vuonna 1934 ja sitä ennen syntyneet

Sosiaalipalveluissa muutosten viikot

Mon, 11 Jan 2010 07:21:00 GMT

Sosiaalipalveluissa muutosten viikot

Jyväskylän sosiaaliasemien keskittäminen Hannikaisenkatu 37:ään alkaa viikolla 3. Myös muihin sosiaalipalvelujen palvelupisteisiin tulee muutoksia.

Sosiaalipalvelujen puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Palvelupisteiden muuttojen aikana palvelujen sujuminen turvataan puhelinpalveluin, mutta vastaanottoaikoja on hieman tavallista vähemmän saatavana. Sosiaaliaseman muuttopäivää edeltävänä päivänä palvellaan vain soittoaikana. Soittoajat ovat ma, ke–pe klo 9–10 ja ti 14–15.

Erityisjärjestelyjä muuton aikana

Lastensuojelun kysymyksiin saa palvelua Tapionkadun sosiaaliaseman opastukseen kautta numerosta (014) 266 3478. Kriisikeskus Mobilen puhelin on (014) 266 7150.

Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen asiakkaita palvellaan muuttojen aikana seuraavasti:
- Huhtasuon sosiaaliasema suljetaan 18.1. Asiakkaita palvellaan puhelimitse Hannikaisenkatu 11–13:n sosiaaliasemalla, puh. (014) 266 3362 tai (014) 266 3624.
- Vaajakosken sosiaaliasema suljetaan 19.1. Asiakkaita palvellaan puhelimitse Palokassa, puh. (014) 266 3371.
- Hannikaisenkatu 11–13:n sosiaaliaseman suljetaan asteittain muuttopäivinä 20.–22.1. Asiakkaat saavat puhelinpalvelua uuden Hannikaisenkatu 37 sosiaaliaseman opastuksen numerosta (014) 266 3384.
- Palokan sosiaaliasema suljetaan 26.1. alkaen. Sen jälkeen asiakkaat saavat palvelut Hannikaisenkatu 37:n sosiaaliasemalta. Lastensuojelun palvelut ovat Tapionkatu 8:ssa.

Potilasasiamiehen palvelut siirtyvät 13.1. alkaen Kolmikulmaan (os. Puistokatu 2C, hissitaso 8). Palvelua saa normaalisti soittoaikana.

Jyväskylän kaupungin sosiaalipalveluja saa 25.1.2010 alkaen seuraavasti

Pääsosiaaliasema (os. Hannikaisenkatu 37)
- Aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki
- Talous- ja velkaneuvonta
- Sosiaalinen luototus
- Asumisneuvoja
- Romanipalvelut

Kolmikulma (os. Puistokatu 2C, hissitaso 8)
- Keski-Suomen tulkkikeskus (4. hissitaso)
- Maahanmuuttajapalvelut
- Lapsioikeudelliset palvelut
- Lastensuojelun sijaishuollon tuki- ja seuranta
- Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö
- Erityispalvelut nuorille
- Potilasasiamies 13.1. alkaen

Tapionkadun sosiaaliasema (os. Tapionkatu 8)
- Lastensuojelun sosiaalityö
- Jälkihuollon palvelut nuorille

Korpilahden sosiaaliaseman ja perheneuvolan toiminnat jatkuvat nykyisissä tiloissa.

Palokan ja Vaajakosken yhteispalvelupisteet
Sosiaalipalveluista voi kysyä myös Palokan ja Vaajakosken yhteispalvelupisteistä seuraavina aikoina:
- Palokan yhteispalvelupiste (os. Olavintie 1), ma ja pe klo 12–15.30 ja ti, ke, to 8.30–15.30 (lounastauko klo 11–12 päivittäin)
- Vaajakosken yhteispalvelupiste (os. Konttisentie 8), ma–pe 8.30–15.30. (lounastauko klo 11–12 päivittäin)

Koulukuraattoreilla, koulupsykologeilla, psykologeilla ja perhetyöntekijöillä säilyy edelleen työtilat Palokassa, Vaajakoskella ja Huhtasuolla. Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluohjaaja sekä johtava perhetyöntekijä aloittavat Palokan työpisteessään tammikuun aikana.

Kaikki sosiaalipalveluiden nykyiset puhelinnumerot säilyvät entisellään.

Lisätietoja palveluista ja palveluajoista:
http://www.jyvaskyla.fi/sote/sosiaalinentuki sekä
http://www.jyvaskyla.fi/sote/perheet

Kaupunginteatteri kasvatti katsojalukujaan edellisvuoteen verrattuna

Thu, 07 Jan 2010 13:12:00 GMT

Kaupunginteatteri kasvatti katsojalukujaan edellisvuoteen verrattuna

Jyväskylän kaupunginteatterissa kävi vuonna 2009 yli 62000 katsojaa, mikä on reilut 1000 katsojaa enemmän kuin edellisvuonna.

Eniten katsojia keräsi kansanmusikaali Ulvova mylläri, jonka näki syksyn aikana liki 13 000 katsojaa. Samoin alkuvuodesta ensi-iltansa saanut ja vain kevätkaudella esitetty Hella Wuolijoen klassikko Niskavuoren nuori emäntä sai mukavasti yli 11000 katsojaa. Molemmat esitykset suurelle näyttämölle ohjasi Anssi Valtonen.

Suomenkielinen kantaesitys Kay Pollakin näytelmästä Niin kuin taivaassa sai yli 9000 katsojaa. ”Olimme vähällä rikkoa 10000 katsojan rajapyykin tämänkin näytelmän kohdalla, mutta kolmen esityksen peruuttamiseen johtaneiden valitettavien sairastapausten vuoksi se ei onnistunut, sen verran haavoittuvaista on esitystoiminta”, kertoo markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi. Lisäksi lokakuun lopussa ensi-iltaan tullut Reviisori ennätti kerätä vajaan kahden kuukauden aikana yli 3000 katsojaa.

Pienellä näyttämöllä sekä lapset että aikuiset hurmannut Viiru ja Pesonen kokosi jo vajaan vuoden aikana liki 10200 katsojaa yhteensä 108 esityksessä päätyen huimaan 96 % täyttöprosenttiin. ”Pienen näyttämön lastennäytelmien suosio osoittaa selvän tarpeen tämän lajityypin näytelmille. Iloitsemme siitä, että olemme kyenneet vastaamaan tähän tarpeeseen”, kertoo teatterinjohtaja Reino Bragge. Lisäksi pienellä näyttämöllä Anssi Valtosen ohjaama Fundamentalisti kokosi miltei 2300 katsojaa.

Kevätnäytäntökaudella suuren näyttämön ohjelmistossa jatkavat Ulvova mylläri ja Reviisori, ja pienellä näyttämöllä nähdään edelleen Viiru ja Pesonen. Suuren näyttämön uutuuksina tullaan näkemään Johanna Freundlichin ohjaama Tulikoe (ensi-ilta 30.1.), joka on ohjelmistossa vain kevään ajan, ja Anssi Valtosen ohjaama Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset (ensi-ilta 10.4.). Pienellä näyttämöllä nähdään Reino Braggen ohjaama Faijat 18.3. alkaen. Lisäksi ohjelmistoa täydennetään vierailuesityksillä.

Lisätietoja
Teatterinjohtaja Reino Bragge, puh. 014 266 4177, 040 552 7271
Markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, puh. 014 26 64183, 040556 9810
Tiedottaja Antti Niskanen, puh. 014 266 1925, 050413 8027
www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

Etsimme perhepäivähoitajia

Mon, 14 Dec 2009 13:45:00 GMT

Kiinnostaako sinua perhepäivähoitajan työ omassa kodissa?

Etsimme perhepäivähoitajia

Jyväskylän kaupungin eri asuinalueille tarvitaan ensisijaisesti omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia. Osa työsuhteista on vakituisia ja osa määräaikaisia sijaisuuksia alkaen vuoden alussa tai kevään 2010 aikana.

Perhepäivähoitajan työ on itsenäistä ja antaa samalla mahdollisuuden hoitaa omat pienet lapset.

Työ ei kuitenkaan ole yksinäistä, sillä kunnallisena perhepäivähoitajana saat ammatillista tukea muilta perhepäivähoitajilta sekä esimiehenä toimivalta päiväkodin johtajalta. Lisäksi sinulla on samat loma- ja työsuhde-edut kuin muillakin kaupungin työntekijöillä.

Palkka määräytyy kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan.

Uusien hoitajien työsuhteet eri alueilla alkavat hoidon tarpeen lisääntymisen mukaan.

Perhepäivähoitajan tehtävään edellytetään:

joko perhepäivähoitajan ammattitutkintoa
taisitoutumista tutkinnon suorittamiseen oppisopimuskoulutuksella
tai muuta soveltuvaa kasvatus- tai hoitoalan koulutusta.

Tällä hetkellä uusia perhepäivähoitajia tarvitaan erityisesti Vaajakosken, Kuokkalan, Myllyjärven, Kuohun ja Vesangan alueille. Jos olet kiinnostunut perhepäivähoitajan tehtävästä, ota yhteyttä alueen päiväkodin johtajaan. Hakemuslomakkeita perhepäiväkodiksi on internetissä www.jyvaskyla.fi/paivahoito.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeita saat seuraavilta päiväkodin johtajilta:

Vaajakoski: Lasse Pehkonen, p. (014) 266 3283

Kuokkala: Sari Koivisto, p. (014) 266 3191

Myllyjärvi: Arja Lindblad, p. (014) 266 3158

Kuohu - Vesanka: Katri Hiekkala, p. (014) 266 3324

Jyväskylän kaupunginteatterin Viirulle ja Pesoselle 10 000 katsojaa täyteen

Mon, 14 Dec 2009 08:30:00 GMT

Jyväskylän kaupunginteatterin Viirulle ja Pesoselle 10 000 katsojaa täyteen

Jyväskyläläinen Helmi Liimatainen, 7 v., yllättyi iloisesti, kun paljastui, että juuri hän on Jyväskylän kaupunginteatterin Viiru ja Pesonen -näytelmän 10 000. katsoja. Helmiä onnittelivat Viiru-kissa (Emilia Laitinen), Pesonen (Hannu Hiltunen) ja Rouva Anttonen (Maritta Viitamäki), jotka saivat virittää onnittelulaulun myös toisesta syystä: Helmi nimittäin juhlisti lauantaina 12.12. myös 7-vuotissyntymäpäiväänsä. ”Tämä on toinen kerta, kun tulen katsomaan Viirua ja Pesosta, ja ainakin ekalla kerralla tykkäsin kovasti”, Helmi kertoi asettuessaan valokuvaan yhdessä näytelmän hahmojen kanssa.

Viiru ja Pesonen – kun Viiru oli pieni ja katosi sai ensi-iltansa 20.1.2009 ja tätä Miika Murasen ohjaamaan lasten suursuosikkia on esitetty jo yli sata kertaa. Lähes koko esityskautensa loppuunmyyty esitys on teatterin ohjelmistossa vielä keväällä yhdentoista esityksen verran.

Lisätietoja:
Markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, puh. 040 556 9810

Jyväskylä Sinfonian kevätkausi 2010

Thu, 10 Dec 2009 09:08:00 GMT

Jyväskylä Sinfonian kevätkausi 2010

Jyväskylä Sinfonian keväässä on konserttien lisäksi levytyksiä, koulu- ja festivaalivierailuja sekä pianokilpailu

Jyväskylä Sinfonia viettää kevätkaudella Robert Schumannin 200-vuotisjuhlia konserttien merkeissä. Pasuunavirtuoosi Christian Lindberg esiintyy kolmessa roolissa; solistina, kapellimestarina ja säveltäjänä. Suurtapaus on helmikuussa kuultava Ludwig van Beethovenin 9. sinfonia. Maaliskuussa kantaesitetään Pekka Kostiaisen toinen sinfonia. Vuoden alkupäivinä yleisöä hemmotellaan tangosävelillä Otra Vez -kvintetin siivittämänä. Patrick Gallois’n tulkinnan Pleyelin leikkisästä huilukonsertosta sekä Michael Faustin tulkinnan Kagelin konsertosta voi kuunnella uudelleen äänitteeltä. Musiikkikilpailuista on vuorossa Ilmari Hannikainen -pianokilpailu. Konserttien ja levytysten lomaan limittyy uuden levyn julkistaminen, kouluvierailuja sekä esiintyminen Naantalin musiikkijuhlilla.

Konserttikauden solistit edustavat kotimaista ja kansainvälistä kärkeä

Konserttikauden ja Robert Schumann -juhlavuoden avaa 13.1. konsertti, jonka ohjelmassa on säveltäjämestarin toinen sinfonia. Konsertin solisti ja kapellimestari Patrick Gallois soittaa solistiteoksena Ignace Pleyelin huilukonserton. Orkesterin uusin muusikko Julien Weber esittäytyy maaliskuussa Richard Straussin Oboekonserton tulkkina ja suosittu sopraano Mari Palo tulkitsee lauluja Auvergnesta. Baritoni Esa Ruuttunen on suunnitellut Pääsiäiskonsertin ohjelman ja kutsunut toiseksi solistiksi orkesterin soittajistosta oboisti Juha Markkasen. Japanilainen kapellimestari Hikotaro Yazaki johtaa huhtikuussa konsertin, jonka solistina soittaa suomalaisten ykkössellistien kastiin hitsautunut Marko Ylönen. Harvinaista kahden harpistin yhteissoittoa kuulemme huhtikuussa, jolloin Fabrice Pierre ja Jana Bouskova esiintyvät. Kauden konserttisarja alkaa ja päättyy huippuhuilistin tulkintaan, kun Michael Faust tulkitsee kauden päätteeksi Mauricio Kagelin musiikkia.

Tango nuevo -konsertit aloittavat uuden vuoden

Jyväskylä Sinfonia ja Otra Vez -kvintetti esiintyvät jälleen yhdessä. Vuonna 2008 nämä kaksi orkesteria aloittivat jyväskylästä Tango nuevo -buumin, joka aaltoili myös Suomen muissa kaupunginorkestereissa ja tekee nyt odotetun paluun. Tammikuun 2. ja 3. päivä on siis jälleen luvassa rajoja rikkovaa musiikin ilotulitusta.

Pianokilpailu, uutta musiikkia, festivaalivierailu ja kamarikonsertti

Jyväskylän musiikkikilpailuista on vuorossa pianokilpailu, joka on palauttanut nimekseen Ilmari Hannikainen -pianokilpailun. Kahden huippuharpistin duo esiintyy huhtikuussa, konsertissa, jonka ohjelma on uuden ja romanttisen musiikin ystävän toiveuni. Kesäkuussa orkesteri vierailee Naantalin musiikkijuhlilla konsertoiden sekä säestän Jaakko Kuusiston lastenooppera Koirien Kalevalan esityksiä. Kamarikonsertissa helmikuussa kuullaan haasteellinen ja juoneltaan aina ajankohtainen Igor Stravinskyn Sotilaan tarina.

Konserttikauden lomaan limittyy levytyksiä, levyn julkistaminen ja kouluvierailuja

Kevätkaudella orkesteri levyttää Ignace Pleyelin huilukonserton ja kaksi saman säveltäjän sinfoniaa. Levylle päätyy myös Mauricio Kagelin Das Kozert huilulle, harpulle, lyömäsoittimille ja jousiorkesterille. Levytysseurakseen se saa Peteris Vasksin huilukonserton.

Orkesterilta on putkahdellut viime vuosina julkisuuteen uusia levyjä tiheään tahtiin. Alkukeväästä julkisuuteen tulee Joseph Martin Krausin Aeneas Karthagossa -oopperan musiikkia; alkusoitto, balettimusiikkia ja marsseja (Naxos 8.570585).

Draamallinen musiikkikasvatusproduktio Juuson salarakas kiertää jälleen Keski-Suomen kouluilla mm. Laukaassa ja Jämsän suunnalla. Loppukeväälle rakennetaan uusi kouluproduktio, jota esitetään Jyväskylän Teatteritalolla.

Tutustu Jyväskylä Sinfonian kevään 2010 konserttisarjaantästä

Lisätiedot: Mari Itäranta, puh. (014) 26 64167

Jyväskylän kaupunginteatterissa tapahtuu marraskuussa

Mon, 09 Nov 2009 12:17:00 GMT

KAUPUNGINTEATTERISSA TAPAHTUU MARRASKUUSSA

Hullu mikä hullu! Teatteritiistain teemana luova hulluus

Kaupunginteatterin suositut teatteritiistait jatkuvat jälleen 10.11. klo 19. Tuolloin teatterin ylälämpiössä keskustellaan luovasta hulluudesta. Keskustelua alustavat mm. ohjaaja Anssi Valtonen, kapellimestari Jyrki Heikkilä sekä näyttelijät Piia Mannisenmäki, Jukka-Pekka Mikkonen, Jouni Salo ja Henri Halkola.

Kaupunginteatterin uusin ensi-ilta Reviisori matinea-esityksenä

Samuli Reunasen ohjaama rokkenrollversio Nikolai Gogolin klassikkonäytelmästä Reviisori nähdään torstaina 12.11. matinea-esityksenä. Esitys alkaa klo 13. Matineaan pääsee nyt edullisesti, sillä liput maksavat vain 15 €. Esityksen keskeisissä rooleissa nähdään vierailijat Mika Nuojua ja Ville Sandqvist sekä oman talon väestä mm. Hanna Liinoja, Jorma Böök ja Elina Korhonen.

Kissan ja ukon seikkailuja jo 100 esityksen verran

Pienellä näyttämöllä päästään juhlimaan, kun Viiru-kissa, Pesonen ja rouva Anttonen saavuttavat 100 esityksen rajapyykin keskiviikkona 18.11. klo 18 alkavassa esityksessä. Lasten suursuosikiksi kohonnut esitys on ollut loppumyyty lähes koko syksyn ajan, joten Viirun ja kumppaneiden touhuiluista saamme nauttia vielä keväällä kymmenen esityksen verran. ”Viirun liput näyttävät menevän edelleen kuin kuumille kiville, joten kannattaa olla rivakasti liikkeellä”, kertoo markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi. Viiruna nähdään Emilia Laitinen, Pesosena Hannu Hiltunen/Jukka-Pekka Mikkonen ja useammassa roolissa Maritta Viitamäki.

Ulvova myllärin CD ennakkotilattavissa joulupukinkonttiin jo nyt

Joulukuussa pääsee nauttimaan Jyväskylän kaupunginteatterin Ulvovan myllärin musiikista myös kotioloissa. Pauli Hanhiniemen sävellykset ja sanoitukset Jyrki Heikkilän sovittamana julkaistaan 18.12. Levyn tuottaa ylöjärveläinen Akun Tehdas, joka tunnetaan mm. Eppu Normaali -yhtyeen kautta. Levyn voi tilata ennakkoon kaupunginteatterin kotisivuilta löytyvien ohjeiden avulla.

Lisätietoja
Teatterinjohtaja Reino Bragge, puh. (014) 266 4177, 040 552 7271
Markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, puh. (014) 266 4183, 040 556 9810

Kaupunginteatterin kansanmusikaali Ulvova Mylläri ilmestyy CD-levynä

Fri, 30 Oct 2009 10:09:00 GMT

Kaupunginteatterin kansanmusikaali Ulvova Mylläri ilmestyy CD-levynä

Lisätiedot Ulvova mylläri –musikaalista
Ohjaaja Anssi Valtonen, puh.014 266 4192, 050 572 5420
Teatterinjohtaja Reino Bragge, puh. 014 266 4177, 040 552 7271

Lisätiedot CD-levystä
Markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, puh. 014 266 4183, 040 556 9810

Yleisö äänestää jaloillaan edelleen – Fundamentalistille vielä kaksi lisäesitystä

Tue, 27 Oct 2009 13:01:00 GMT

Yleisö äänestää jaloillaan edelleen – Fundamentalistille vielä kaksi lisäesitystä

Suuren kysynnän vuoksi Anssi Valtosen ohjaama Juha Jokelan näytelmä Fundamentalisti saa Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä vielä kaksi esitystä jo aiemmin ilmoitetun lisäesityksen lisäksi. Esitys nähdään vielä kolme kertaa: 3.11. (loppuunvarattu), ja viimeiset esitykset maanantaina 23.11. ja keskiviikkona 9.12. Kaikki esitykset alkavat klo 19.

Esityksessä näyttelevät Raisa Vattulainen ja Jouni Salo. Liput teatterin lippumyymälästä, Lippupisteen toimipaikoista tai internetin kautta osoitteesta www.lippu.fi. Kehotamme toimimaan ripeästi.

Lisätiedot
Ohjaaja Anssi Valtonen, puh. 014 266 4192, 050 572 5420
Teatterinjohtaja Reino Bragge, puh. 014 266 4177, 040 552 7271

Kaupunginteatterin kevät myynnissä - ohjelmisto täydentyy upeilla uutuuksilla

Fri, 23 Oct 2009 14:48:00 GMT

Kaupunginteatteri myy kevättä – ohjelmisto täydentyy upeilla uutuuksilla

Kaupunginteatterin kevätkauden ohjelmisto tarjoaa tasokkaita teatterielämyksiä joka makuun ja kaiken ikäisille. Syyskaudelta jatkavat suosittu kansanmusikaali Ulvova mylläri ja revittelevä klassikko Reviisori. Kevään ensimmäisenä ensi-iltana tullaan näkemään Arthur Millerin maailmalla esitetyin näytelmä, upea ja syvällinen draama Tulikoe. Iloa ja väriä ohjelmistoon tuovat Heinähattu ja Vilttitossu, jotka jahtaavat Rubensin veljeksiä suurella näyttämöllä. Teatterinjohtaja on johtajakautenaan jo ohjannut, mutta miten käy Reino Braggelta paluu näyttelijän saappaisiin? Se nähdään, kun pienelle näyttämölle astuvat Faijat.

Tulikoe äärimmäisten tekojen äärellä

Tulikoe on tositapahtumiin perustuva tarina Salemin kylästä, jossa v. 1692 valloilleen pääsee noitavaino. Sen aikana ihmisjoukot jahtasivat ja saivat lukuisia ihmisiä oikeuden eteen syytettynä noituudesta. Oikeudenkäynnit johtivat kuolemantuomioihin ja vankeusrangaistuksiin. Tulikoe kertoo vimmasta, joka syntyy uhkaa kokevissa ihmisissä ja joukkohysterian tavoin johtaa äärimmäisiin tekoihin. Tulikoe on myös tarina rakkaudesta ja petoksesta ja niiden kietoutumisesta ympäröivän yhteisön myllerrykseen. Esitys kertoo toivosta, joka syntyy siitä, että ihminen voi loppukädessä lähes aina valita, miten hän sielunsa valjastaa.

Arthur Millerin maailmalla esitetyin näytelmä Tulikoe saa ensi-iltansa 30.1.2010 Johanna Freundlichin (s. 1977) ohjaamana. Freundlich on toivottu ohjaajavierailija ympäri Suomen, ja hänet tunnetaan hyvin monipuolisena ja näkemyksellisenä ohjaajana. Esityksen puvustaa ja lavastaa maamme eturivin skenografeihin lukeutuva Kimmo Viskari, jonka edellinen työ Jyväskylässä oli näyttävä Keski-Suomen alueoopperan La Traviata (v. 2008). Viskari on vakiovierailija myös kansallisilla päänäyttämöillämme niin puheteatterin kuin oopperan puolella.

Odotettavissa on tiivistunnelmainen ja epookkiin puvustettu näyttävä draama, jonka teemoja voimme nähdä kaikkialla ympärillämme - edelleen. ”Kukaan meistä ei ole tarpeeksi vahva puolustautumaan, jos ympäristö leimaa meidät noidaksi, mutta jokainen meistä voi olla tarpeeksi vahva olemaan ryhtymättä vainoajaksi. Tämä on minun lähtökohtani”, kertoo Johanna Freundlich.

Heinähatun ja Vilttitossun villi tarina vapaudesta, kesästä ja vakoilusta

Ohjaaja Anssi Valtosen lähtökohta Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset näytelmään oli, että nyt kaivataan iloa ja väriä maailmaan. Ja sitä tullaan saamaan roppakaupalla, kun yhteen hitsattu kolmikko ohjaaja Valtonen, pukusuunnittelija Merja Levo ja lavastaja Mikko Saastamoinen toimivat kokkeina jälleen kerran saman keittokulhon ympärillä. Sinikka ja Tiina Nopolan kekseliäs teksti pääsee valloilleen ensi-illassa 10.4. ja etenee Iiro Rantalan musiikin vauhdittamana tilanteesta ja yllätyksestä toiseen. Heinähattu ja Vilttitossu saavat toimia salapoliiseina, kun he haistavat lomanaapureidensa Rubensin taiteilijaveljesten käytöksessä huijauksen makua. Ja silloin vasta alkaa tapahtua! Heinähattu ja Vilttitossu nauttivat vapaudesta, kesästä, vakoilusta ja seikkailusta. Ja välillä herkutellaan Alibullenin neitien kakuilla.

Heinähatun ja Vilttitossun rooleissa näemme ihanaiset Elina Korhosen ja Raisa Vattulaisen.

Pienellä näyttämöllä isyyden iloista ja suruista

Kevätkaudella kaupunginteatteri, taidemuseo ja Kulttuuriaitta liikkuvat käsi kädessä isyyden aihepiirissä. Yhteistyöprojektissa taidelaitokset valottavat yhteisesti, mutta omalla kielellään, kuvaa isyydestä eri tilanteissa. Yhteistyössä on mukana myös Jyväskylän yliopisto, joka järjestää huhtikuussa teemaan liittyvän kaikille avoimen seminaarin.

Teatterissa tutkitaan isyyden iloja ja suruja pienellä näyttämöllä 18.3. alkaen, jolloin ensi-iltansa saa Olof Willgrenin näytelmä Faijat. Se on alakuloisen humoristinen kertomus kolmesta eron kokeneesta miehestä. Tarinassa soivat miehen kaipuu naiseen, jota ilman ei osaa olla, ikävä lapseen, jota saa tavata vain harvoin ja muistot menetettyyn perheeseen. Se on katkelma tavallisen suomalaisen miehen elämästä iloineen ja suruineen. Siinä kolme näyttelijää Reino Bragge, joka myös ohjaa esityksen, Jukka-Pekka Mikkonen ja Antti Niskanen esittävät kaikki näytelmän lukuisat roolit.

Faijat-esitykseen liittyen neljä Teatteritiistaita (6.4., 13.4., 27.4., 11.5.) on omistettu isyydelle. Niissä kuullaan alustuksia isyyden eri alueilta ja päästään keskustelemaan aiheen ympäriltä – ja vähän vierestäkin. Myös naisille. Ja lapsille.

Mylläri ulvoo edelleen ja Reviisorissa katsotaan kuka on kuka

Syyskaudella yleisömenestykseksi osoittautunut Ulvova mylläri jatkaa suuren näyttämön ohjelmistossa. Tämä Arto Paasilinnan romaaniin perustuva, Anssi Valtosen näyttämölle kirjoittama ja ohjaama sekä Pauli Hanhiniemen säveltämä kansanmusikaali kertoo yhteisössään vieroksutun myllärin ja häneen rakastuvan kerhoneuvojan karheankauniin rakkaustarinan. Keskeisissä rooleissa nähdään katsojia ihastuttaneet Henri Halkola ja Eeva Hakulinen.

Lokakuun lopussa ensi-iltansa saava Samuli Reunasen ohjaama koominen painajainen Reviisori jatkaa tarkastuskierrostaan vielä kevätkaudellakin. Tämä Gogolin rokkenrollklassikko kertoo, mikä mies Hlestakov oikein on ja riittääkö Mika Nuojuan pokka. Ja miten Jorma Böök kaupunginpäällikkönä vastaa? No, Nuojualla riittää ja Böök vastaa, sehän on selvä!

Lisäksi kevät tuo tullessaan myös vierailuesityksiä Suomen huipulta. Niistä tiedotamme myöhemmin vierailuaikataulujen varmistuttua.

Lisätietoja
Teatterinjohtaja Reino Bragge, puh. 014 266 4177, 040 552 7271

Jyväskylän kaupunginteatterissa tapahtuu lokakuussa

Mon, 05 Oct 2009 12:00:00 GMT

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERISSA TAPAHTUU LOKAKUUSSA

Uusi teatterikuraattorin pesti tuo lisäpotkua yleisötyöhön

”Yleisötyö on tapa tulla lähemmäs omaa yhteisöään ja toteuttaa teatterin yhteiskunnallista tehtävää uusilla keinoilla”, kertoo kaupunginteatteriin uusien haasteiden pariin teatterikuraattoriksi työlomansa jälkeen palannut näyttelijä Antti Niskanen. ”Päätehtäväni on kehittää ja koordinoida yleisötyötä, erityisesti teatterikasvatusta ja kouluyhteistyötä.” Teatterikuraattoritoiminnan mahdollistaa vahva yhteistyö perusopetuksen kanssa. Tervetuloa infotilaisuuteen torstaina 8.10. klo 13.

Metsästä olet sinä syntynyt –näyttely ylälämpiössä

Sivulan Antti ja Virkku - legendoja jo eläessään! Sivulan Antti oli elävä legenda ruukinajajien maailmassa: pieni mies aloitti tukinajon hissukseen kuin leikkipelinä, mutta keväällä hänellä oli eniten puuta laanissa. Yksi selitys oli väkivahva Virkku, toinen se, että Antti otti järjellä ja konstilla – ja piti kaatomiehet yhteistyöhaluisina. Näyttelystä vastaa Metsätorpanmaa ry. Näyttelyn avajaiset ovat15.10. klo 14 teatterin ylälämpiössä.

Vahvaa tunnelmointia pienellä näyttämöllä: ILONI ON SURUJA SUUREMMAT

”Ilo on elämässä isäntä ja suru sen uskollinen renki”, kertoo työryhmä lauluillasta Iloni on suruja suuremmat. Esityksiä on kahdeksan ja ensi-ilta teatterin pienellä näyttämöllä on 22.10. klo 19. Esiintyjinä ovat Piia Mannisenmäki, Tiina Huhtaniemi, Esa Alanko ja Matti Perälä. Säestyksistä vastaa virtuoosimainen hanuristitaiteilija Matti Ekman. Luvassa on vahvaa tunnelmointia ja riipaisevia kohtaloita unohtamatta herkkää huumoria.

Tuore tulkinta Gogolin klassikosta: REVIISORI, koominen painajainen

Esitys todentaa sen, mikä on kirjallisen näytelmän ja sen tulkinnan sisältävän näyttämöteoksen ero. Miten klassikkonäytelmä asettuu nykymenoon? ”Minua ei tässä nyt kiinnosta venäläisyys, ei epookki, ei virkamiesten lahjottavuus, ei byrokratian hierarkiat, ei hupailu inhimillisillä heikkouksilla. Minua kiinnostaa sielullinen perustilanne: pelko ja toivo tulla nähdyksi, huomatuksi, punnituksi, tarkastetuksi. Se tunne kun on menossa ensitreffeille tai Jumalan eteen: Kuka minä olen? Mikä minun pitäisi olla? Mitä minun pitäisi tehdä? Tietääkö kukaan, kiinnostaako ketään?” tiivistää ohjaaja Samuli Reunanen Reviisori-tulkintansa lähtökohdat. Reviisorin ensi-ilta on perjantaina 30.10. klo 19.

LISÄTIETOJA
Teatterinjohtaja Reino Bragge, puh. (014) 266 4177 tai040 552 7271
Teatterikuraattori-tiedottaja Antti Niskanen, puh. (014) 26 61925 tai050 413 8027

Jyväskylän kaupunki kannustaa palkattomiin virka- ja työvapaisiin

Tue, 28 Apr 2009 13:09:00 GMT

Jyväskylän kaupunki kannustaa palkattomiin virka- ja työvapaisiin

Jyväskylän kaupungin johtoryhmän jäsenet ovat päättäneet ottaa viikon palkattoman virkavapaan vuoden 2009 aikana. Kaupunki kannustaa koko organisaatiota laajasti kaikilla tasoilla käyttämään palkattomia virka- ja työvapaita mahdollisuuksien mukaan tässä poikkeuksellisessa taloudellisessa tilanteessa. Virka- ja työvapaiden ottaminen laajasti sekä henkilöstöpoistuman hyödyntäminen vaikuttavat joissakin tilanteissa kaupunkilaisten palveluihin.

Tuottavuusohjelman, strategian ja talousarvion valmistelu nivoutuvat yhteen

Jyväskylän kaupungin talous on vuonna 2009 kriisiytymässä ilman laajoja käyttötalouden säästötoimia. Kaupunki joutuu ottamaan toimintansa rahoittamiseksi jo nyt uutta velkaa.

Yhteistoimintaneuvottelujen myötä on päädytty ratkaisuun, että lomarahat maksetaan normaalisti kaupungin työntekijöille kesäkuussa 2009. Parhaillaan selvitetään, miten muun muassa hyödynnetään henkilöstön poistumaa, kuten eläkkeelle siirtymistä. Jyväskylän kaupunkiorganisaatiosta jää vuosittain eläkkeelle noin 250 henkilöä.

Jyväskylä valmistelee muiden suurten kaupunkien tavoin tuottavuus- ja vakauttamisohjelmaa. Tuottavuus- ja vakauttamisohjelma on osa kaupungin vuoden 2010 talousarvion ja seuraavien vuosien taloussuunnitelman valmistelua. Ohjelmassa on toimia, joiden toimeenpano aloitetaan välittömästi vaikeutuneen taloustilanteen takia. Monet ohjelman toimista ja hankkeista kuitenkin tähtäävät pitemmällä aikavälillä tuottavuuden parantamiseen sekä toiminnallisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin. Tätä kautta ohjelmalla on yhteys kaupunkistrategian tavoitteisiin. Käytännössä tuottavuus- ja vakauttamisohjelma rakentuu ja elää koko vuoden 2009 ajan.

Kaupunginhallitus toimiessaan taloustoimikuntana käsittelee tuottavuusohjelmaa 4.5. Talouteen ja tuottavuuteen liittyvä aihe on esillä myös seuraavissa kaupunginvaltuustoissa 4.5., 11.5. ja 8.6.

Kaupunginvaltuusto käy vuoden 2010 talousarvion lähetekeskustelun 11.5. ja kaupunginhallitus päättää talousarvion suunnitteluohjeista 25.5. Kesän alussa palvelualueille annetaan tarkemmat laadintaohjeet ja talousarvioesitykset tulee palauttaa 4.9.2009 mennessä.

Kaupunkistrategian ensimmäinen luonnos on kaupunginhallituksen iltakoulussa 8.6. Kaupunginvaltuusto päättää strategiasta marraskuussa 2009.

Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Markku Andersson, (014) 624 260
Henkilöstöjohtaja Pertti Malkki, 040 7724 171
Muutosjohtaja Risto Kortelainen, 050 5228 677
Talousjohtaja Ari Hirvensalo, 050 5260 443
Strategiajohtaja Sakari Möttönen, 050 60967

Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden tilinpäätökset 2008

Mon, 30 Mar 2009 11:00:00 GMT

Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden tilinpäätökset 2008

Kuntien vuoden 2009 alussa tapahtuneen yhdistymisen seurauksena Jyväskylän kaupungin kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto käsittelevät kaikkien kuntien vuoden 2008 tilinpäätökset. Jokainen kunta on laatinut oman tilinpäätöksensä vuodelta 2008 ja ne käsitellään erillisinä asiakirjoina. Tässä tiedotteessa esitetään erillisten kuntien tilinpäätösten yhteenlaskettuja tietoja, jolloin niitä voidaan verrata yhdistyneen kunnan vuoden 2009 taloustietoihin.

Jyväskylän kasvu jatkuu voimakkaana

Uuden Jyväskylän kaupungin alueen asukasluku vuoden 2008 viimeisenä päivänä oli 128 053 henkilöä. Asukasluku kasvoi vuoden takaisesta noin 1 500 henkilöllä. Uuden Jyväskylän väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla yli 10 000 henkilöllä. Taloustutkimus Oy:n vuonna 2008 valmistuneissa VIP–imago- ja muuttohalukkuustutkimuksissa Jyväskylä menestyi jälleen erinomaisesti.

Työttömyys edelleen keskimäärin korkea

Vuoden 2008 viimeisen vuosineljänneksen raju ja syvä talouden taantuma näkyi välittömästi myös Jyväskylän työttömyystilanteessa. Uuden Jyväskylän alueen työttömyysaste oli joulukuussa 12,2 prosenttia. Työttömyysaste heikentyi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 0,2 prosenttiyksikköä. Työttömiä työnhakijoita oli 151 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uuden Jyväskylän alueen työttömyysaste on kuitenkin parantunut 2000-luvulla 4 prosenttiyksikköä. Uusien yritysten nettolisäys vuoden 2008 aikana oli yli 400 yritystä. Uusia asuntoja valmistui yhteensä 836.

Kuntien yhdistymisen valmistelu toteutettiin onnistuneesti

Jyväskylän kaupunginvaltuusto ja Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuusto päättivät 18.2.2008 kuntajakoselvityksen pohjalta kuntajaon muuttamisesta siten, että molemmat kunnat lakkautetaan 31.12.2008 ja perustetaan uusi kunta 1.1.2009 lukien. Kuntajaon muutoksen ohella valtuustot hyväksyivät hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen.

Korpilahden kunnanvaltuusto yhtyi päätöksellään 18.2.2008 Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuustojen yhtäpitäviin kuntien yhdistämispäätöksiin sekä siihen liittyvään hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseen.

Edellä mainittujen päätösten perusteella uusi kunta Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan alueista muodostui 1.1.2009 lukien. Uusi kunta on nimeltään Jyväskylä ja se käyttää kaupunki-nimitystä.

Luottamushenkilöhallinto

Kuntajakolain 9 §:n mukaisen valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti asetettiin työvaliokunta ja ohjausryhmä uuden kunnan valmistelua varten. Työvaliokunnan ja ohjausryhmän toimikausi alkoi välittömästi kuntajakopäätösten jälkeen ja päättyi, kun Länsi-Suomen lääninhallitus valtioneuvoston kuntajakoa koskevan päätöksen perusteella asetti järjestelytoimikunnan. Järjestelytoimikunta vastasi uuden kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes kunnallisvaalien 26.10.2008 tulos vahvistettiin ja uusi hallitus oli valittu.

Kunnallisvaalin perusteella toimintansa aloittaneessa uuden Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on 75 jäsentä. Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan 3.11.2008 uuden 15-jäsenisen kaupunginhallituksen.

Hallinnon järjestäminen

Hallinnon järjestämisen pääpiirteet sovittiin kuntien yhdistyssopimukseen liittyvässä palvelujen ja hallinnon järjestämissopimuksessa. Uuden kaupungin organisaatio perustuu apulaiskaupunginjohtajien johtamiin palvelualueisiin, joita ovat kaupunkirakenne- ja liiketoiminnan palvelualue, sivistyspalvelujen palvelualue ja sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue. Lisäksi on konsernipalvelujen palvelualue, jota johtaa kansliapäällikkö.

Uuden kaupungin hallinnon järjestämistä valmisteltiin ohjausryhmässä ja sen työvaliokunnassa. Linjaavia päätöksiä tehtiin järjestelytoimikunnassa. Uuden valtuuston ennen vuoden vaihdetta pidetyissä kokouksissa tehtiin päätökset kolmen kunnan henkilöstön nimittämisestä uusiin virkoihin ja vahvistettiin johtosäännöillä sekä luottamushenkilö- että viranhaltijaorganisaatiot ja niiden tehtävät.

Terveen kuntatalouden tunnusmerkit jäivät saavuttamatta (kolmen kunnan yhdistellyt tiedot)

Kuntatalouden heikkenevä tilanne heijastui myös Jyväskylään ja taloudellinen tila oli vuonna 2008 heikompi kuin talousarviossa suunniteltiin. Vuosikate oli 23,2 milj. euroa ja toteutui 0,3 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Vuosikate kattoi poistoista 47 % ja näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli epätasapainossa. Tulos oli 26 milj. euroa alijäämäinen ja lainakanta kasvoi 35,9 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna vuosikate laski 2,4 miljoonaa euroa.

Vuoteen 2007 verrattuna käyttötulot kasvoivat 2,5 miljoonaa ja käyttömenot kasvoivat 52,9 miljoonaa, joten käyttötalouden nettomenot kasvoivat 50,3,1 miljoonalla eurolla (+11,5 %).

Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 28,1 milj. euroa ja valtionosuudet 13,5 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvu oli 26,3 milj. euroa eli 8,3 %. Yhteisöveron tuotto kasvoi 0,5 milj. euroa (2,3 %). Kiinteistöveron tuotto kasvoi 1,2 milj. euroa (5,4 %). Verotulot toteutuivat 5,1 miljoonaa euroa (1,3%) talousarviota suurempina. Valtionosuudet ylittivät talousarvion 0,3 miljoonalla eurolla.

Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 247,1 milj. euroa eli 1 933 euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 35,9 milj. euroa (264 €/asukas). Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri. Investointien määrä pysyi edelleen korkealla tasolla ja oli kaikkiaan 62,1 milj. euroa.

Kuntien yhdistymiseen liittyen kuntien vuoden 2008 tilinpäätösten valmistelun yhteydessä tehtiin kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntöjen yhdenmukaistamistoimenpiteitä. Vuoden 2008 tilinpäätöksen osalta tämä tarkoitti mm. sitä, että taseen vastaavista päätettiin tehdä ylimääräisiä poistoja ja arvonalennuksia noin 18,7 miljoonalla eurolla sekä taseen vastaavissa rahastojen pääomat (31,3 M€) siirrettiin edellisten tilikausien ylijäämiin.

Yhdistyneiden kuntien vuoden 2007 tilinpäätökset osoittivat 114 miljoonan euron kumulatiivista ylijäämää ja vuoden 2008 tilinpäätös on 26 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2008 tilinpäätöksissä taseessa olleet muut omat rahastot (31,3 milj. euroa) kirjattiin oman pääoman erien välisenä siirtona edellisten tilikausien ylijäämään. Vuoden 2008 taseessa kunnalla on kertyneitä ylijäämiä vuoden 2008 alijäämän vähentämisen jälkeen siten yhteensä noin 120 miljoonaa euroa.

Plussat
+ Kuntien yhdistymisprosessi vietiin onnistuneesti läpi
+ Investointitaso pysyi korkeana
+ Väestönkasvu suurten kaupunkien parhaassa kolmanneksessa

Miinukset
- Vuosikate ei kattanut poistoja ja lisävelkaa otettiin edelleen
- Talouden rakenteellinen epätasapaino on säilynyt
- Työttömyys on korkealla tasolla ja nuorisotyöttömyys on pysynyt vakavana ongelmana

Tiedotteen taulukot liitteessä

Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden tilinpäätökset 2008 ovat kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/info/talous

Lisätietoja
Kaupunginjohtaja Markku Andersson, p. (014) 624 260
Talousjohtaja Ari Hirvensalo, p. 050 526 0443